Tag: lapset

Sinne lähti. Äidin pienempi poika maailmalle. Tai no, armeijaan. Palvelukseen. Sotaväkeen. Pukeutuu armeijan harmaisiin. Tai sinisiin. Tai sinivalkoisiin. Miten merivoimissa pukeudutaan? En ole pukeutumisen erityisasiantuntija enkä oikein armeijaan lähtevän ohjeistukseenkaan täysin pätevä, mutta ainahan voin äitinä antaa muutaman elämänohjeen matkaevääksi kaikenlaisille marsseille, sotaharjoituksiin ja aikaisiin aamuihin. Pidä toi! Pidä toi! -ohje sisältää kaiken, mitä sinulla […]

Kirjoitin aiemmin saaneeni syntymäpäivälahjapaketistani aivan ihanan Ajatus päivässä -kirjasen. Aloitin kirjan täyttämisen heti sen saatuani ja olen täyttänyt sitä uskollisesti joka päivä. Jos jokin päivä unohtuu välistä, paikkaan sen seuraavalla kirjoituskerralla. Kuten aiemminkin totesin, jokaiselle päivälle on varattu varsin pieni tila, joten näitä ajatuksia kirjatessa on mietittävä ja asetettava ajatuksensa tarkoin. Tällä viikolla päätin laittaa […]

Perheessämme on kolme lasta. Heistä kaksi ensimmäistä ovat jo aikuisia, kolmas täytti syksyllä yhdeksän. Kukin lapsista on saanut ensimmäisen kännykkänsä alakoulussa, pojat toisella luokalla (tuolloin kännykkä oli vielä melko uusi juttu), kuopus koulun aloitettuaan. Poikien kohdalla ruutuaikaa ei juurikaan tarvinnut rajoittaa, sillä kännykällä pystyi tuohon maailman aikaan, 2000-luvun alussa, neljään toimintoon: puhelinsoitto, tekstiviesti, matopeli ja […]

Tämän viikon parhaisiin lukeutuivat monet arkiset touhut ja toiminnot, torstain hentoinen lumisade, kaksi isohkoa hankesaavutusta ja talvikauden ensimmäiset luistelut Kupittaan madolla. Joulukalenterikauden alkua ei sovi myöskään unohtaa viikon parhaita listatessa – itselläni on kolme sähköistä kalenteria, jotka saavat hymyn huulille aamukahvin lomassa. Viikon ehdottomasti parhain ja liikuttavin tapaus liittyy kuitenkin hyväntekeväisyyteen: osallistuimme sekä Joulupuukeräykseen että […]

Sinä olet kaunis. Suloinen. Seesteinen. Tasapainoinen. Lapsellinen. Leikkisä. Taitava. Herkkä. Upea. Sinä olet maailman ihanin. Kehun sinua päivittäin. Kehun vain asioita, joista voin aidosti sinua kehua. Kehun tekemisisäsi, tuotoksiasi, toimintaasi ja ulkonäköäsi. Kehun ääneen ja ääneti. Suukotan, silitän ja katson ihaillen. Kiitän hyvistä teoista ja kannustan hyviin tekoihin – olet saanut paljon kehuja toisten huomioimisesta […]

Taas. Enkä valehtele yhtään. Olen perhe-elämäni aikana tainnut kerran lähettää sukulaisille, läheisille, ystäville ja tuttaville kaupan valmiskortit. Muulloin olen tehnyt ne aina itse. Ja aina hieman eri tavalla. Haen inspiraatiota joululehdistä, somesta, itse saamistani joulukorteista ja joskus olen ideoinut korttimallin ihan itsekin. En tee niitä itse siksi, etten pitäisi ja arvostaisi kaupan kortteja. Kaikki minut […]

On tutkittu tosi, että kaikenlainen ulkoilu, liikunta ja sohvalta itsensä ylös kampeaminen ovat hyväksi. Ne tekevät kliseisesti hyvää sekä keholle että mielelle. Virkistävät, eheyttävät ja lisäävät hyvinvointia jo ihan pieninä annoksina. Korona-aikana ulkoilun merkitys on ainakin itselläni saanut aivan uudenlaiset mittasuhteet: joka päivä on päästävä ulos. Roskien viemisestä, lähikauppakäynneistä ja pienistä happihyppelyistä on tullut rutiineja, […]

Tai raskain. Painavin. Piinaavin. Ankein. Ja katkerin. Vaikka tätä ehkä kaikkein vähiten, sillä en ole tainnut koskaan ”kuulua katkeriin tyyppeihin”. En juuri kadehdi enkä vello katkeruuden tunteessa. Katkeroidu. Se saattaa joskus nostaa päätään, mutta menee kuitenkin nopeasti ohi. Se on helppo ohittaa ja korvata myönteisillä tunteilla ja ajatuksilla. Lapsen sairastuminen ja sairastaminen on ollut elämäni […]

Kun sinä synnyit, mullistit maailmani. Toit mukanasi uuden elämän ihmeen. Ensihetkistäsi lähtien mietin, miten ikinä osaisin olla sinulle hyvä äiti. Miten pystyisin kantamaan ja kasvattamaan sinua, ohjaamaan, tukemaan ja lopulta seuraamaan, miten omat siipesi kantavat. Kysyin monesti itseltäni, miten äitiydestä selviää hengissä. Usein minusta tuntui, ettei siitä selviäisi. Taisin kuitenkin selvitä – jotenkuten. Sillä sinä […]

”Ootsä, äiti, jo 43?!” kysyy yhdeksänvuotias hämmästyneenä syntymäpäiväni aamuna. Kun vastaan olevani, hän toteaa, ettei uskoisi. Olin hetken iloinen ja tyytyväinen, koin itseni nuorekkaaksi. Lapsi katselee minua pää kallellaan ja jatkaa aikaisempaa toteamustaan: ”Siis miksi sä oot jo noin vanha?” Hän piirtää vihkoonsa ja perustelee kysymyksensä muistelemalla, että Emman äiti on vasta 37, jonkun toisen […]