Tag: perhe

Nakuttelin otsikkoon yhden minulta ja meiltä eniten kysytyn kysymyksen. Jengi haluaa tietää, miltä tuntuu olla äiti ja isä, vanhempi, aikuisille pojille ja alakoululaiselle tytölle. He urkkivat, mikä on ollut hankalinta tai haastavinta, mikä on tuntunut ihanalta, miksi iltatähti kannattaa ja mitä kaikkea vanhemmuus eri ikäkausina on meille tarkoittanut. Ensinnäkin heti alkuun haluan sanoa, että eniten […]

Viikkoon mahtuu monenlaista touhua ja toimintaa, arkisia puuhia laidasta laitaan. Kokosin tällä kertaa viikon parhaat seuraajien toiveesta havaintoina. Maanantai Uusi viikko. Uudet opiskelijat. Uudet alut. Kaikkea sitä, mistä pidän. Uudet opiskelijat ovat täpinöissään. Vähän niin kuin minäkin, ihan uuden edessä. Aloituspäivissä tykitetään kaikki mahdollinen tieto, ja seuraavina päivinä tämä toistetaan. Jääkaapissa on valo. Päädymme pakastepinaattikeittoon. […]

Tämän viikon parhaisiin lukeutuvat perusarki, hyvät äänikirjat ja kahdenkeskinen aikuisviikonloppu. Työntäyteinen ja kaikin puolin melko touhukas viikko kirvoitti kirjoittamaan viikon parhaat -postauksen ajatelmina, lyhyinä lausahduksina, tunnelmina, ajatuksina. Maanantai Ei niin kiireistä päivää, ettei maanantain tunnelmasta ehtisi nauttia. Ei niin suurta työkuormaa, ettei lenkille kerkeäisi. Opettajan työn kiireisimmät ajat ovat käsillä. Kun stressi pukkaa päälle ja […]

Some ei ole koko totuus. Some on vain väläys arjesta. Some on hetkiä. Some on sellaisia hetkiä, jotka haluaa taltioida. Hetkiä, joissa kaikki on hyvin. Hetkiä, jolloin naurattaa. Somessa kaikki näyttää kevyeltä, helpolta, hyvältä. Some vääristää arkea. Some saa aikaan kateutta. Some koukuttaa kauniilla kuvilla, hymyilevillä kasvoilla ja raikkailla videopätkillä. Somessa huonokin päivä näyttää idylliseltä, […]

Taas yksi arkiviikko takana. Kysyin sosiaalisessa mediassa seuraajiltani, miten he toivoisivat minun koostavan viikon parhaat. Viikkoni kuvina sai eniten ääniä, joten täältä pesee! Maanantai Viikon paras päivä. Arkea ja arkisia asioita. Sähköpostihommia, hankehommia ja luovuuslenkki. Vaihdoimme etanoille ”pahnat” eli hankimme uudet lehdet, kävyt ja mullat, lisäsimme vettä ja siistimme jauhoastian. Tiistai Tiesin jo aamulla, että […]

Meinasin kirjoittaa otsikoksi ”Ihan tavallinen arkiviikko”, mutta kumitin sen nopeasti ja vaihdoin tilalle nykyisen otsakkeen. Sillä viikko ei ole ollut ihan tavallinen, vaikka siinä monia tavallisuuteen viittaavia elementtejä olikin: koko ajan piti ehtiä johonkin, piti huolehtia kotilounas ja päivittää kalenteri, piti vastata sähköposteihin, piti keskittyä tekemiseen ja lopulta pyhittää lepohetki, pitää taukoa. Pahin muistutus varsin […]

Viikko on ollut vähintäänkin erikoinen. Olemme viettäneet kokonaisen viikon koronakaranteenissa ja joutuneet sumplimaan menemisemme, lähinnä aamulenkit ja iltapäivän pyöräsessiot, sen mukaan, milloin muita ihmisiä on liikenteessä vähiten ja missä heitä liikkuu mutu-tuntumalla kaikkein vähiten. Olemme onnistuneet kiitettävästi sosiaalisten kontaktien välttämisessä, ja käyneet vain kerran drive in -testauksessa, jossa ikkuna piti avata ja nenä tyrkätä tarjolle. […]

Tittidii ja tättärää! Tänään on the oikeapäivä. Tähän on tultu -blogi täyttää tänään vuoden! Kliseisesti on heti alkuun todettava, että aika on kulunut nopeasti. Muistan kuin eilisen ensimmäisen postaukseni, ensimmäisen yli tuhat lukua keränneen kirjoitukseni, Lilyn suosittelu-leiman saamisen ja ensimmäisen nousun Lilyn pääsivun luetuimpiin teksteihin. Olen kiitollinen kaikille lukijoille ja seuraajilleni – teidän ansiostanne blogi […]

Seitsemäs lomaviikko on lopussa. Vielä yksi kokonainen lomaviikko jäljellä. Vaikka vankkumaton arjen ystävä olenkin, en toistaiseksi ole kaivannut takaisin työhön. Tämän viikon parhaisiin lukeutuvat ehdottomasti alkuviikon hellepäivät, ystävälenkit, pyöräretket, yhdeksänvuotiaan 60 metrin juoksun oma ennätys ja oman erän kisavoitto sekä hänen oppimansa pääedellähyppy altaaseen. Tähän olisin halunnut listata lisäksi Ahvenanmaan miniloman, joka meidän piti tehdä […]

Otsikko kertoo kaiken olennaisen. Rivien väleistä voi lukea harmituksen, surun ja jonkin katkeruuden tapaisen. Miksi meille ja miksi juuri nyt? Lohduttomimpana tässä koen kolme asiaa: 1) sairastava ja positiivinen en ole minä itse eikä mieheni (eli me joudumme ”sijaiskärsijöiksi” pitkään karanteeniin), 2) pitkään odottamamme pienen pieni lomareissu ystäväpariskunnan kanssa peruuntui ja 3) yhdeksänvuotiaan kesälomareissu mummon […]