Uuden vuoden TOP 3 – Ruuhkavuosiarjesta työhön, harrastuksiin ja suuriin unelmiin
Näin joulun aikaan monessa blogissa joulun TOP 3 -listoja. Bloggaajat olivat koonneet kolmen kärkiä jouluruoasta joulumusiikkiin ja vaatteista lahjoihin. Minä päätin tehdä saman, mutta kohdentaa sen uuteen vuoteen, uuden vuoden uusiin (ja tosi vanhoihin) kujeisiin, kotijuttuihin, harrastuksiin ja kaikenlaisiin unelmiin.
Uuden vuoden TOP 3 -lista tulee tässä:
Ruuhkavuosiarjen perushommelit
1. Koko ajan on vähän kiire. Tai ainakin kiireentuntu. Kotoa töihin, töistä kotiin, kotoa harrastuksiin ja harrastuksista kauppaan. Toisaalta rutiinit – ne kiireisetkin – rytmittävät mukavasti arkea.
2. Unohduksilta ja virheiltä ei voi välttyä tänäkään vuonna. Kun arki vie mukanaan, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Siihen on jo tottunut.
3. Kokkia minusta ei tule, ei vieläkään. Pyöritän samaa ruuhkavuosiarjen ruokalistaa kuin aina ennenkin: makaronilaatikko, jauhelihakastike, makkarakeitto, kasvissosekeitto, kalapuikot, täytetyt broilerfileet ja itse tehdyt uunilihapullat. Siinähän sitä jo onkin.
Uuden vuoden mielen kohottajat
1. Perusarki. Kun arki rullaa, sujuu kaikki muukin.
2. Viikonloppukimput. Aion tänäkin vuonna jatkaa viikonloppukimppu-perinnettäni. Saan siitä valtavasti iloa päiviini.
3. Valmistuminen ja toimittajan työt. Valmistun journalistiksi alkuvuodesta ja saan jatkaa toimittajauraani Helsingin Sanomien Turun toimituksessa. Teen omassa työssäni opettajana 60 % työaikaa ja Hesarissa 40 % työaikaa alkuvuoden. Olen tästä enemmän kuin iloinen ja kiitollinen – olen suorastaan häkeltynyt, innoissani ja ehdottoman onnellinen!
Uuden vuoden vanhat kujeet
1. Arki rullaa samaa vanhaa rataa, jossa jokaisella perheenjäsenellä on omat kotkotuksensa. Viikonloppuisin poiketaan tutusta rytmistä ja ollaan hetkittäin ihan sekaisin. Hulvatonta.
2. Kaksitoistavuotias harrastaa yleisurheilua kolmesti viikossa, ja minä lenkkeilen sen aikaa itsekseni tai ystävän kanssa.
3. Aamukahvi, iltatee ja kotitreenit ovat tulleet jäädäkseen.
Uuden vuoden uudet kujeet
1. Laskettelu. Olemme vetreyttäneet taitojamme, ja kaksitoistavuotias on opetellut uuden taidon. Tänä vuonna tavoitteena on päästä jouluksi laskettelulomalle.
2. Meillä käy siivooja. Kävi jo osin viime vuoden lopussakin, mutta nyt siitä tulee pysyvä ratkaisu – ja kaikki ovat tyytyväisiä. Kerran kahdessa viikossa joku muu siivoaa lattiasta kattoon huushollin. Parasta.
3. Otan to do -listalleni kuukausittain jonkin (vastenmielisen) kotihomman, jonka hoidan pois alta. Näitä voivat olla mm. pakastimen sulatus, jääkaapin kuuraus, työhuoneen siivous, ikkunoiden pesu, vaatekaappien siivous ja keittiökaappien ja -laatikoiden siistiminen. Urakka tiedossa!
Harrastukset
1. Lenkkeily, kävely, kaikenlainen ulkoilu. Jatkan samaan tahtiin kuin aiemminkin.
2. Kotitreenit eli kahvakuula-, kuminauha- ja circuit-treenit kuuluvat pysyvästi arkeeni. Kolmesti kuussa teen pilateksen.
3. Jotain uutta pitäisi keksiä…. Olkoon se nyt sitten vaikka laskettelu, josta voisi kehkeytyä ihan oikea harrastus.
Bonus: Lukeminen ja äänikirjat.
Vuonna 2024 en aio…
1 … stressata turhista ja menettää yöuniani. En ole niin aiemminkaan tehnyt, joten en aio aloittaa tällaista rallia nytkään.
2 … hötkyillä. Tällä tarkoitan sitä, että elämässä on kaikki hyvin juuri nyt ja juuri tällä tolalla. Mitään järisyttävää ei tule (toivottavasti) tapahtumaan, enkä halua elämääni mitään kovinkaan mullistavaa. Jonka vuoksi pitäisi hötkyillä.
3 … tinkiä omasta hyvinvoinnistani. Olen nyt päässyt ”itseni hoitamisen” makuun ja opetellut ajattelemaan ”minä ensin”. Se tuntuu hyvältä.
Lupaukset
1. Lupaan olla oma itseni tänäkin vuonna. Lisäksi lupaan asettaa itseni yhä useammin etusijalle.
2. Lupaan tehdä parhaani työssäni ja loppuopinnoissani. Haluan saavuttaa tavoitteeni ja edetä urallani.
3. Lupaan sanoa perheelleni säännöllisesti rakastavani heitä ja kertoa heille asioita, joista pidän heissä. Tänäkin vuonna.
Uuden vuoden unelmat
1. Saavuttaa journalistin tutkinto ja saada tehdä alan työtä joko osa-aikaisesti tai sivutyönä.
2. Päästä Adelen konserttiin Eurooppa-kiertueelle.
3. Lasketteluloma jossain kivassa kaupungissa Ruotsissa, Norjassa tai vaikka Alpeilla.
Tähän on tultu.
Minna


Paljon hienoja juttuja ja unelmia! Työkuviosi kuulostaa aivan mahtavalta, onnea siitä! Tänä vuonna tapahtuu varmasti vaikka ja mitä, arjen lisäksi. Ja kaikenmaailman stressit ja hötkyilyt onkin hyvä pitää kaukana. Kyllä ne yöunet lähtevät, jos antaa asioiden liikaa painaa mieltä. Yleensähän ne asiat kuitenkin järjestyvät ihan hyvin (yritän muistuttaa itseäni 😁).
Kyllä, varsin usein kaikki järjestyy 🙂
Minna
Voiko jo onnitella uudesta ammatista! 💫
Kahden mieleisen työn yhdistelmä on varmasti ammatillinen lottovoitto 👍
Noista ruoanlaitto sekä epämiellyttävät kotityöt nostoista tuli mieleen, ja oikeastaan useista aiemmista em. aiheita koskevista teksteistä myös- onko talouden muilla perheenjäsenillä myös osuus ruokarumbassa? Jos taloudessa on pari aikuista ja lapsia, niin ei kai naisoletetun ole automaattisesti pakko laittaa ruokaa? Tää on jotenkin toistuvasti itseä pohdituttava teema- että miten juuri naisen oletetaan häärivän keittiössä? 🤷♀️ Silti merkittävä osa keittiömestareista ekspertti- tasolla on miehiä 🤔
Olisi jännittävää nähdä jonkun perheellisen työssäkäyvän miehen lista tulevalle vuodelle: siellä ei ehkä ole kotitöitä- tai eipä pidä olettaa- voihan siellä olla. Miesbloggaajia on niin vähän ettei voi laittaa postaukseen ehdotusta 😁
Kiitos, melkein voi jo onnitella, kuukauden sisään olen valmis! Jes.
Hei olen miettinyt ihan samaa: Naisoletettu on usei se, jonka harteilla ruokatouhu on. Ja kodinhoito jne. Tämä toki juontaa jonnekin 50-luvulle, ja monissa perheissä on varmasti toisin. Meillä se kyllä olen minä, ja siihen on monia syitä. Yksi niistä on se, että minun työpäiväni loppuvat pari tuntia ennen kuin miehen työpäivät. No, tokihan tätä voisi esim. viikonloppuisin kääntää… 😉
Minna
Itse olen ratkaissut monessa kohtaa tämän niin, että osa kotiin liittyvistä jutuista on vaan tyystin tekemättä, siis kokonaan (nämä eivät ole sellaisia, jotka vaikuttavat lapsiin).
Koska itse olen hyvin keskinkertainen ruoanlaittaja, paketti ei ole koskaan valunut kokonaan mun harteille. Mies ei sen enempää rakasta näpertää keittiössä, joten tyydytään puolin ja toisin niihin tekeleisiin, mitä kulloinkin kumpikin onnistuu kyhäämään. Toisinaan teini- ikäinen myös jo tarttuu hommiin tai etsii esim. reseptejä. Haastetta tuo se, että punaista lihaa ei käytetä ollenkaan arkisin. Kasvipainotteiset proteiinituotteet ovat oikeastaan soija- rouhetta ja mifua lukuun ottamatta melko kökköjä maultaan ja rakenteeltaan. Sitten vaan täytyy palata siihen ajatukseen, että kokonaiskuvassa lihan vähennys on tärkeä valinta.
Bloggaaja Julia Thurenilla oli hiljattain postaus jostain kodin/ perhe- elämän sälähommista, jotka voisi ripotella vuosikelloon. Totesin vinkkejä lukiessa, että mikään niistä ei oikeastaan vaatteiden kierrätystä ja pieniä lahjoitusmaksuja Unicef yms tahoille lukuunottamatta ole koskaan kuulunut omaan vuosikiertoon (tai tule kuulumaan). Toki esim. vuosikontrollit terveysasioissa eivät itseltä vaadi mitään vuosikellottamisia, koska ei ne koskaan ole vaarassa unohtua
Hyvä ratkaisu. Mulla tää ratkaisu on osin se, että kodinhoitohuone, mun työhuone ja laatikot ja kaapit ovat usein melkoisia rytökärpän pesiä. Kun oven saa kiinni eikä sotkuja näy, ne eivät haittaa minua. Ruokaa sen sijaan on pakko laittaa, ja siinä perusruoat pyörivät kaunista ympyrää. 😉
Julia Thurenin vuosikello tuli mullekin omanlaisenaan käyttöön: se sisältää yhden vastenmielisen homman, tehtävän tai työ per kuukausi. Aloitin keittiöstä, siivosin kaikki kaapit ja laatikot eilen! Huh. Kaikki muutkin kuukaisttaiset vuosikellohommat ovat lähinnä jonkin paikan siivoamista tai komppaamisyta, autonhuoltoa ja sen semmoista.
Minna