Viikon parhaat: kirja, sarja, tuoksu, paikka ja monet muut tämän hetken parhaat
Näin somessa kivan tämän hetken parhaat -koonnin ja päätin soveltaa sitä blogin viikon parhaissa. Tämän viikon parhaimmistoon ylsivät tammikuun kääntyminen helmikuuksi, aurinkoiset pikkupakkaskelit, viikkoliikunnan tuoma energia ja mukava yleisurheilulauantai toimitsijatehtävissä. Tammikuu kääntyi helmikuuksi, valoisa aika on selvästi pidempi kuin muutama viikko sitten ja joka rintamalla kaikki ihan hyvin. Mikäs tässä.
Tämän viikon parhaita juttuja…
Kirja
Sain päätökseen Elina Annolan Kaikki lokakuun taivaat. Takuuvarmaa Annolaa, vaikka ei ihan esikoisen tasolle yltänytkään. Tartuin tämän jälkeen Viisikko-kirjakerhon helmikuun teoksen, joka valittiin nuorten kirja -genrestä. Jeva Skaletskan Ette tiedä, mitä sota on -päiväkirjateos on pysäyttävä. Perjantaina aloitin paljon kehutun Joonatan Tolan Punainen planeetta -teoksen. Koukutti ensiriveiltä.
Sarja
Katsomme yhdessä miehen kanssa Netflixistä The Blacklistia. Kolmoskauden lopussa mennään. Jokin tässä kiehtoo, pääosan näyttelijä ehkä. Taidokasta. Muuten menee välillä överiksi. Mutta koukuttaa. Kotimaisesta tuotannosta katsomme Poromafiaa. Ihan jees sekin.
Musiikki
Tällä viikolla päässäni on soinut Pinkin Cover me in sunshine. Tämä johtunee siitä, että se on liitetty moneen Instagram-päivitykseen, joissa on hihkuttu aurinkoisia päiviä ja valoisuuden lisääntymistä. Kun tämän biisin kuulee, se jä auttamatta ja oitis korvamadoksi.
Tuoksu
Aamukahvi. Voiko tähän edes vastata muuta?
Maku
Söin yhtenä päivänä lounaaksi kasvissosekeittoa linssilisällä. Siinä on melkoisesti chiliä, mutta maku oli ihanan pehmeä ja tuju samaan aikaan. Se yltää heittämällä viikon parhaaksi makukokemukseksi.
Näky
Maisemaikkunalla on ollut ruuhkaa, kun olemme vuoron perään ihastelleet sekä päivän pitenemistä että upeita talviaurinkoisia kelejä. Myös työpaikalle kävelyissä auringonnousut ja siniset sävyt ovat ilahduttaneet.
Tunto
Tässä mietin, puhutaanko tuntemuksesta vai tuntoaistista. Päädyin lopulta viimeksi mainittuun. Viikon tunto olkoon hyvä lihaskipu, jonka sain kunnon kahvakuulatreenistä. Hyvä lihaskipu muistuttaa siitä, että jotain on tehty.
Paikka
Koti. Tämän vastaan melko poikkeuksellisesti, mutta vastan kuitenkin. Koti on ollut tällä viikolla se paikka, jossa olen viihtynyt, treenannut, lukenut ja kuunnellut kirjaa, puuhastellut omiani ja perheen juttuja, kirjoittanut blogia, tehnyt töitä, tarttunut hetkeen.
Ruoka
Kyllä perinteinen jokaruuhkavuosiäidin spagetti ja jauhelihakastike pitää mainita. Sitä oli kerran tällä(kin) viikolla, ja hyvältä maistui!
Juoma
Iltatee. Siihen liittyy niin paljon: oma aika, hetken hiljaisuus, iltapala, somen selailu, ystäville viestittely…
Ääni
Yksitoistavuotiaan nauru. Se saa hymyilemään, nauramaan ja tuntemaan ihan erityistä onnentunnetta. Kun kaikki on hyvin.
Tunne
Ilo. On ollut mukava viikko. Siihen on mahtunut paljon aihetta hymyyn.
Tähän on tultu.
Minna
Olip jälleen hyvän mielen postaus ja paljon parhauksia!
Täällä kokattiin myös jauhelihakastiketta – ei tule tehtyä kovin usein, mutta jostain syystä minun tekee sitä mieli AINA matkoilta kotiin tultua. 😀
Kiitos! Spagetti ja jauhelihakastike on niin varma ruoka, ettei toista ole. Maukasta ja kelpaa kaikile! 🙂
Minna