Keväällä ihmiset vähitellen kuoriutuvat toppatakkiensa alta, ja vuodenaikaan liittyvä yleinen uudistumisen fiilis voi saada vilkuilemaan myös peiliin hiukan toisin kuin vielä pari kuukautta aiemmin.

En ole kauneudenhoidon ammattilainen enkä monellakaan tavalla edes erityinen taituri kauneusasioissa. Esimerkiksi meikkitutoriaalit jätän suosiolla muille. Olen mielestäni kuitenkin löytänyt ulkonäköasioissa omaan elämääni hyvän tasapainon. Tämän pohjalta aion antaa muutaman takuulla helposti toteuttavan vinkin, joilla kauneuteen voi satsata ilman, että se vaatii suurta rahallista tai muutakaan panostusta.

Jos haluat tässä postauksessa annettavien vinkkien lisäksi tutustua laajemmin tapaani ajatella kauneudesta, se onnistuu täällä.

Kevytmeikkaaminen

Tämä vinkki ei ole suunnattu niinkään niille, joilla meikkiasiat ovat jo paremmin kuin hyvin hallussa, vaan erityisesti niille, joiden suhtautuminen meikkaamiseen on ehkä vähän kompleksinen. Kenties pohdit, onko meikkaaminen lainkaan tarpeellista tai perusteltua, tai ehkä sinua vaivaa kysymys siitä, oletko tarpeeksi taitava meikkaamaan.

Minulle on aikoinaan ollut tärkeä oivallus, ettei meikkaaminen ole mustavalkoinen asia: se ei ole sellainen joko–tai-asia, johon täytyy panostaa sata lasissa tai jota on parempi olla tekemättä lainkaan.

Ymmärrän hyvin, että jotkut voivat tuntea hieman luotaantyöntäviksi sellaiset meikkausohjeet, jotka esittävät kevyen päivämeikin tekemisenkin hyvin monivaiheisena ja lukuisia eri meikkituotteita sisältävänä tapahtumana. Tällainen sen ei kuitenkaan tarvitse olla.

Ei ole lainkaan välttämätöntä tehdä perusteellisia meikkipohjia tai meikata jokaista neliömillimetriä, joka kasvojen alueelta löytyy, ellei halua. Meikkituotteista voi käyttää myös vain niitä, jotka itse katsoo tarpeellisiksi. Ainakin joskus varhaisteini-ikäisten ensimmäiset meikkauskokeilut aloitettiin usein huulikiillolla, eikä tällainen hyvin kevyt meikkaaminen ole aikuisiltakaan kiellettyä! Itse meikkaan kevyimmillään juuri niin, että laitan meikkivoidetta ja huulikiiltoa. Tämä tuo ilmeeseen jo kivasti raikkautta! Meikkivoidettakaan en välttämättä levitä koko kasvojen alueelle vaan ainoastaan ”ongelmakohtiin”. (Tämä tosin edellyttää sitä, että meikkivoide on riittävän kevyt ja mätsää hyvin ihonvärin kanssa, jottei lopputulos olisi laikukas!)

Sen lisäksi, että voi meikata siinä mielessä kevyesti, että käyttää vain joitakin tuotteita, meikki voi olla kevyt myös värien puolesta. Erityisesti niille, jotka arkailevat meikkaustaitojaan, annan sellaisen vinkit, että mitä neutraalimpia sävyjä käyttää, sitä anteeksiantavampia ne ovat.

Itse teen toisinaan myös raskaita ”yökerhomeikkejä”, mutta monessa tilanteessa haluan meikiltä nimenomaan keveyttä. Jos esimerkiksi tiedän jossakin tilanteessa syöväni ja juovani useita eri kertoja, vaalea, kevyt huulimeikki on paljon helpompi kuin vaikkapa tummanpunainen. Jälkimmäinen näyttää helposti hyvinkin tuhruiselta, jos se pääsee leviämään, ja tämän välttämiseksi sitä täytyy syömisen lomassa olla usein korjailemassa tai tarkistamassa. Sen sijaan vaikkapa vaaleampi huulikiilto näyttää enemmänkin vain häviävän kuin leviävän.

Sama pätee silmämeikkiin: Mitä lähempänä sävyt ovat kasvojen luonnollisia värejä, sitä todennäköisemmin meikki ei pistä ikävästi silmään edes sitten, vaikkei se olisi kovin onnistunut tai vaikka se olisi lähtenyt vähän karkuteille. Hiilenmusta ja voimakkaat tai räikeät värit haastavat meikkaajan taitoja jo selvästi enemmän, koska niissä pienikin virhe näkyy selvemmin.

Haluan kuitenkin vielä sanoa, ettei näitä huomioita ole tarkoitettu kenenkään itseilmaisun tukahduttamiseen! Voimakkaitakin sävyjä saa tietysti käyttää, jos siltä tuntuu. Haluan ainoastaan vinkata, että jos kynnys meikkaamiseen tuntuu korkealta, neutraalit sävyt antavat tosiaankin paljon anteeksi ja sitä kautta mukavasti tilaa harjoitteluun.

Hyvinvoivat hiukset ja yksinkertaiset kampaukset

Jatkan tässä edellisen kappaleen ajatusta: hiustenkaan osalta kauneudenhoito ei ole sellainen asia, johon täytyy panostaa täysillä tai jonka suhteen on parempi heittää kokonaan kirves kaivoon.

Joskus jotakin juhlaa varten voi houkutella kokeilla monimutkaisia kampauksia, mutta moni taitaa kokea sellaiset arjessa turhan työläiksi. Hiustenlaittoon ei ehkä halua käyttää hirveästi aikaa, eikä kampausta välttämättä varsinkaan halua joutua varomaan. Toisaalta sekin saattaa häiritä, jos kokee, ettei osaa tehdä hiuksilleen mitään; että se on aina se sama ponnari, joka tulee huitaistua kiireessä aamuisin. Tähän sanoisin, ettei yksinkertaisissa peruskampauksissa ole mitään vikaa. Arkisia luottokampauksia voi kuitenkin opetella enemmän kuin sen yhden. Jos sen ponnarin ohelle löytää vaikkapa jonkin itselleen sopivan, nopean ja helpon nutturakampauksen, sillä saa jo hiukan vaihtelua.

Sitä paitsi hyvä uutinen tulee tässä: näissä asioissa pyörää ei tarvitse keksiä joka aamu uudestaan. Kun kertaalleen näkee sen vaivan, että opettelee pari, kolme helppoa ja nopeaa, itselleen sopivaa kampausta, niitä voi hyödyntää lukemattomina aamuina. Tarvittaessa voi hakea vaihtelua siitä, että kiinnittää kampaukset tilanteen mukaan erityylisillä ja -värisillä hiustarvikkeilla. Arkiseenkin kampaukseen saa hiukan juhlan tuntua, kun vaihtaa hiuskoristeen juhlavampaan.

Ehkä vielä tärkeämpi ja perustavampi asia hiusten osalta on kuitenkin mielestäni tämä: että hiustenhoitotuotteet ovat kohdallaan. Jos johonkin kauneudenhoidossa haluaa panostaa aikaa ja hieman rahaakin, niin suosittelen tekemään tämän panostuksen oikeiden hiustuotteiden etsintään. Se voi nimittäin ratkaista sen, tuntuuko joka päivä olevan huono hiuspäivä vai voiko hiuksiinsa olla hyvinkin tyytyväinen.

Itselläni on sellaiset hiukset, jotka näyttävät väärillä tuotteilla siltä, kuin niillä olisi mopattu lattioita. Toisaalta oikeilla tuotteilla ne ovat mielestäni varsin kivat.

Tässäkään asiassa ei kannata masentua, kun ajattelee kauneudenhoitoartikkelien shampoita, hoitoaineita, hiusnaamioita ja hiusöljyjä ja ja… Tähän pätee sama kuin meikkaamiseen: ei ole pakko käyttää hirveää määrää erilaisia tuotteita voidakseen kaunistaa itseään. Itse olen kokenut, että jo sopiva ja huolella valittu shampoo kantaa todella pitkälle.

Siihen voi valitettavasti kyllä saada käytettyä jokusen kympin, kun metsästää sitä täydellistä hiustenhoitotuotetta. Toisaalta myös edullinen tuote voi osoittautua sopivaksi. Käytin itse vuosikausia yhtä halvimmista markettishampoista, koska se kerta kaikkiaan sopi hiuksilleni todella hyvin!

Sopivissa hiustenhoitotuotteissa on myös se hyvä puoli, että niiden avulla hiuksista voi saada niinkin kivat, että hiusten pitäminen auki voi tuntua täysin mahdolliselta arkityyliltä, muillekin kuin lyhythiuksisille. Etenkin silloin, kun oikeilla tuotteilla saa vältettyä hiusten latteuden ja rasvoittuvuuden tai pörröisyyden ja sähköisyyden tai mikä se omien hiusten heikko kohta sitten onkin, ei ole mitään syytä, mikseivät hiukset voisi liehua vapaina. Tässä asiassa aikuisilta naisilta ehkä toivoisi muutenkin enemmän rohkeutta!

Muutama luottovaate ja -asukokonaisuus

Vaatteiden suhteen on mielestäni erityisen hyödyllistä ja elämää helpottavaa huomata asia, jonka toin jo edellisessä luvussa ilmi: pyörää ei tosiaan tarvitse keksiä joka aamu uudestaan!

Voin myöntää, etten täysin ymmärrä, miksi monet kokevat vaatteiden valitsemisen aamulla niin valtavan haastavaksi. Kun sinulla on tietyt asukokonaisuudet, jotka olet havainnut toimiviksi, näitä voi hyödyntää yhä uudestaan. Jos jokin asukokonaisuus toimi viime viikolla tai kuukausi sitten, todennäköisesti se toimii tänäänkin.

Toki tämän sisäistäminen edellyttää yhtä juttua: nimittäin sitä, että osaa päästää irti jatkuvasta uudistumisen tarpeesta. Tämähän ei ole monillekaan ihan helppo juttu, koska kulttuuriimme liittyy sellainen ajatus, että edustava pukeutuminen mukailee vähintään jossakin määrin trendejä. Jotkut tuntuvat kokevan sen myös suoranaisen noloksi, jos vaikkapa töissä näyttäytyy usein samoissa vaatteissa. Vaikkei näin tietoisesti ajattelisikaan, helposti homma menee niin, että uusi vaate miellyttää silmää enemmän kuin vanha vaate. Koska vaatteet eivät pysy uusina kovin pitkään, tämä johtaa helposti siihen, että säännöllisesti vaatekaapissa ”ei ole mitään päälle pantavaa”.

Vaatteiden kanssa kriiseily ja pukeutumisen hankaluus voivat helpottua siis jo ihan sillä, kun opettelee ajattelemaan hiukan toisin ja arvostamaan sitä, että vaatekaapissa on jo valmiiksi paljon yhteen sopivia vaatteita, joita voi hyödyntää aina vain uudestaan.

Mutta entä sitten, jos siellä vaatekaapissa ihan oikeasti ei ole tällaisia vaatteita?

Jos tilanne tosiaan on se, että on kuljettava vaatekaupan kautta, jos halajaa kauneutta pukeutumiseensa, sitten on syytä panostaa siihen, että jatkossa vaatekaapissa olisi niitä luottovaatteita ja niistä rakentuvia luottoasukokonaisuuksia. Sen lisäksi, että vaatekaupassa tunnistaa, mikä miellyttää omaa silmää ja mikä sopii itselle, kannattaa siis aina miettiä myös paria kysymystä: Minkä kanssa tämä vaate sopii yhteen? Sopiiko se yhteen niiden vaatteiden kanssa, joita minulla jo on?

Tietysti jos haluaa tehdä nimenomaan tyylin muutoksen, silloin lisää sitä samaa ei oikein johda siihen. Tällöinkin ostettavia vaatteita kannattaa miettiä yhteensopivuuden kannalta vähintään tulevaa silmällä pitäen: jos ostan nyt tämän vaatteen, onko minun helppo ostaa muita sellaisia vaatteita, joiden kanssa tämä mätsää?

Tässä yhteydessä haluan antaa myös sellaisen vinkin, ettei tylsiä perusvaatteita kannata aliarvioida eikä ylenkatsoa, koska usein juuri ne sopivat yhteen vaikka minkä kanssa. Ainakin omassa vaatekaapissani kaikkein kovimmalla käytöllä ovat esimerkiksi mustat suorat housut. Tämä ei – ainakaan omasta mielestäni! – kerro siitä, että olisin maailman tylsin pukeutuja, vaan nimenomaan siitä, että neutraalit perusvaatteet sopivat yhteen todella monien vaatteiden kanssa. Ne antavat tilaa ja kehykset myös niille vaatekappaleille, jotka ovat ihan muuta kuin tylsiä perusvaatteita.

Kaapissa voi olla kymmenen shokeeraavan erilaista yläosaa ja kymmenen ihanan erikoista alaosaa, mutta jos näistä ei muodostu toimivia kokonaisuuksia, lopputulos on sitten juuri se, ettei ole mitään päälle pantavaa. Myös räväkän pukeutujan kannattaa siis harkita hankkivansa pukeutumisensa tueksi muutama neutraali perusvaate!

Haluan vielä lopuksi tarttua hiukan semantiikkaan. Oletteko tulleet ikinä ajatelleiksi, että ”kauneudenhoito” sanana viittaa nimenomaan olemassa olevan kauneuden hoitamiseen? Ei siis esimerkiksi kauneuden etsimiseen tai kauneuden tekemiseen? Vaikka kauneudenhoitoon liittyy joskus vähän vaikeita tunteita ja ehkä jopa huonommuudentunnetta, niin asia kannattaa ajatella juuri sillä tavalla: meillä on kauneutta, jota me hoidamme ja vaalimme.

Lämpimin terveisin

Rouva R

Kuvat Engin Akyurt/CC0/Pixabay (ylin ja alin) ja Lubov Lisitsa/CC0/Pixabay (keskimmäinen)