My day – syysarki alkoi taas

Olemme jälleen toivepostauksen äärellä – My day -postauksia on toivottu sekä somessa että kolmevuotissynttäripostauksen kommenteissa. Tartuin toiveiseen nyt, kun syksyn arki töineen ja opiskeluineen on taas alkanut.

Minna seisoo hame päällä olohuoneessa

Aamutoimia ja kaikenlaista sutinaa

6.20 Herätyskello soi. Nousen heti ja suuntaan keittiöön. Laitan kahvin tippumaan ja otan aamupalatarvikkeet jääkaapista esille.

Kahvin valmistuessa käyn wc:ssä, pesen kasvoni ja hampaani. Päätän sutia meikkipohjan valmiiksi. Onneksi kesä näkyy vielä kasvoilla, enkä tarvitse juuri muuta kuin kulmien siistimisen, ripsarin ja pikkutupsutuksen poskipunaa. Sillä mennään!

6.40 Juon aamukahvin ja syön aamupalaleipäni (aina ne samat kaksi paahdettua kaurapalaa kalkkunalla, juustolla ja kurkulla), luen uutisia ja tsekkaan sähköpostista, onko akuuttia. Ei ollut. Miehen ollessa samaan aikaan kahvipöydässä, keskustelemme uutisista ja maailmanmenosta, myös tulevasta työpäivästä.

7.00 Herätän yksitoistavuotiaan ja jatkan sitten kahvipöydän touhuja.

7.15 Laitan tiskit koneeseen ja siistin keittiötä. Pukeudun ja pakkaan työreppuni – mukaan tarvitaan läppäri, laturi, kynäkotelo, silmälasit, puhelin ja puhelimen laturi sekä vesipullo (jonka lopulta tänään unohdin). Sivutaskuun tungen varoiksi sateenvarjon.

7.35 Lähden kävellen kohti kampusta. Opetus alkaa vasta 10.00, mutta sitä ennen meillä on hankepalaveri, joka on sovittu läsnä pidettäväksi. Ihan kiva nähdä kollegoita! Kävellessä kuuntelen äänikirjaa ja nautin omasta 45 minuutin työmatkahetkestäni.

Syksyinen piha

Työjuttuja ja monenlaisia kohtaamisia

8.30 Haahuilen kampuksella ja etsin varaamaani tilaa. Kun se vihdoin löytyy, huokaisen. Haen take away -kupillisen kahvia mukaani. Ostan samalla kivennäisvesipullon. Tapaan muutaman kollegan ja juttelemme  niitä näitä; kiva, kun syksy on alkanut.

8.45 Aloitamme hankeporukalla kokouksen. Kokouksen alkuun teemme hieman poikkeuksellisesti muutaman minuutin kuulumiskierroksen.

10.00 Aloitan opetuksen. Opetus on jaksotettu puolentoistatunnin pätkiin, väleissä on vartin tauot plus yksi pidempi ruokatauko, joka osuu nyt puoli kahteentoista. Opiskelijat ovat toivoneet tunnin lounastaukoa, ja olen yrittänyt sen mahdollisuuksien mukaan järjestää.

11.30 Suuntaan keittolounaalle turkulaiseen Fabrik Cafeen, joka sijaitsee aivan kampuksemme kyljessä. Hyvä palvelu, erinomaiset tuotteet ja kiva miljöö sai minut tänäänkin valitsemaan tämän paikan.

12.30 Aloitan jälleen opetuksen. Saamme vilkasta keskustelua aikaan fiksujen opiskelijoiden kanssa, mikä on minusta aina mukavaa. Työelämän kokemukset ”sotkeutuvat” ja linkittyvät hienosti opettamiini aiheeseen, terveysteknologiaan, tiedolla johtamiseen ja terveyden edistämiseen. Kaikkeen.

14.00 Kahvitauko. Soitan tyttärelle tauolla ja kerron, että jääkaapissa on välipalatarpeet ja että tulisin kotiin klo 16.15. Keskiviikkoisin on lapsen yleisurheilutreenit, joten joudun kiirehtimään työstä kotiin. Saan kävellä melkoista tahtia, jotta ehdin laittaa (onneksi on valmista ruokaa, jota voi vain lämmittää) ruoan ja viedä lapsen treeneihin.

Turun AMK:n Educitu-kampuksen tiedon portaat

Kohti kotia, mars!

15.30 Lähden kävelemään kampukselta kotiin. Kuuntelen kirjaa ja koitan palautella itseäni työkiireistä. Se onnistuu usein juurikin sillä, että saa ulkoilla ja kävellä työmatkat itsekseen.

16.20 Lämmitän eilistä ruokaa. Syömme tyttären kanssa (mies on vielä työssä ja syö myöhemmin) pikaisesti ja sitten lähdemme kohti Paavo Nurmen stadionia. Pian harkkarit siirtyvät sisätiloihin, nyt nautitaan vielä ulkoilukeleistä.

16.50 Koska olen jo kävelyni kävellyt tänään, suuntaan pikakauppaan ja siitä takaisin kotiin. Mies hakee työstä päästyään yksitoistavuotiaan treeneistä puoli seitsemältä – minä ehdin sekä käydä kaupassa että tehdä oman kotitreenini sillä aikaa.

17.30 Pikakauppahommat hoidettu ja jääkaappi täytetty. Kaivelen treenivehkeet esille, tänään on vuorossa voimatreeni kuminauhoin. Tuli hiki ja hyvä mieli! Ehdin vielä suihkuunkin ennen kuin lapsi ja mies saapuvat kotiin.

18.50 Kotiovi käy. Olemme kaikki saman katon alla. Mies syö päivällisen jämät, ja sitten voimmekin aloitella iltatoimia: Elmo-lemmikkisiilin hoitaminen, lapsen suihku, iltapalat ja päivän keittiön viimeinen siivousurakka. En kestä, jos keittiö on epäsiisti…

Nainen ottaa kuvaa someen luonnosta

Sarjoja ja supinaa

20.00 Katsomme yhdessä televisiota ja juttelemme päivän tapahtumista – mikä oli kullekin mielekkäintä, mikä taas jollakin tavalla tylsintä tai raskainta?

21.00 Yksitoistavuotias pesee hampaat ja siirtyy omaan huoneeseensa. Usein hän lukee tai piirtelee jotain. Puoli kymmeneltä sammutetaan valot ja toivotetaan hyvät yöt.

21.30 Onpa hiljaista. Vietämme iltaa kahden kesken miehen kanssa. Katsomme aloittamaamme sarjaa ja keskustelemme siitä.

23.00 Menemme nukkumaan. Huomenna on taas uusi päivä.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Työ

Sano se ääneen: PMS on kirous

Väsyttää, vituttaa ja viluttaa. Pyykkivuori on kaatumassa niskaan, ja pullaa tekisi mieli. Sosiaalinen kiintiö tulee täyteen nanosekunnissa, eikä lenkki kulje yhtä mukavasti kuin viikko sitten. Tylsistyttää, turhauttaa ja turvottaa. Koti näyttää likaisemmalta kuin koskaan ennen, perheen voisi laittaa tori.fi-sivustolle myyntiin. Tai ihan minne tahansa.

Huijarisyndrooma iskee työn äärellä, eikä mikään maailman suklaa-annos tule riittämään ketutuksesta palauttavaksi herkuksi. Itkettää joka käänteessä. Maailma on kaatumassa niskaan.

Joka ikinen kuukausi sama setti.

Raivoava nainen

Tein some-gallupin aiheesta PMS ja mitä siitä seuraa. Sain lukuisia vastauksia, joiden kohdalla koin kaikenlaisten tunteiden kirjon: hymähtelin, nauroin ääneen ja tunsin hämmennystä. Sain myös vertaistukea.

Kaikki PMS:n tietävät, ja suurin osa tunteekin, mutta silti kyseessä on osin varsin vaiettu ”ilmiö”. Tai jos ei vaiettu, niin ainakin vaimennettu ja joskus väärin ymmärretty – eikä kaikki v*tutus ole PMS:ää!

Omat PMS-oireeni ovat olleet pahimmat nuoruudessa ja nuorena aikuisena. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän oireyhtymästä kärsin ja sitä laimeammat ja vaimeammat ovat sen oireet. En tiedä, onko kyseessä vaihtelevat hormonitasot, lähestyvät vaihdevuodet tai se, että tämän kaiken kanssa on jo tottunut elämään. Oppinut ennakoimaan. Voi hyvin olla, että kyse on näiden kaikkien yhteenlasketusta summasta.

Oppikirjojen mukaan PMS tarkoittaa premenstruaalioireyhtymää eli kuukautisia edeltävää oireyhtymää. PMS on siis joukko kuukautiskierron lopulla toistuvasti esiintyviä psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haittaavat naisen normaalia elämää. Duodecimin vuonna 2022 asiantuntija-artikkelissa todetaan, että PMS-oireita esiintyy lähes kaikilla naisilla, mutta varsinaisen PMS:n esiintyvyydeksi on arvioitu jopa 30 prosenttia.

Pieni osa naisista ei ole koskaan hedelmällisessä aikaikkunassaan – yli kolmenkymmenen vuoden aikana – kärsinyt minkäänlaisista PMS-vaivoista. Onnea heille.

PMS iskee yleensä aikaisintaan viikkoa ennen oletettuja kuukautisia ja päättyy kuukautisten alkaessa. Tyypillisesti pahimmat oireet ajoittuvat muutamia päivä ennen vuodon alkua -ajankohtaan. Sitten ne päättyvät kuin seinään, ja päästään taas uuteen nousuun.

Halleluja, kiitos estrogeenille!

Nainen nojaa seinään

Somessa ja ystävien kesken keskusteluista selvisi, että joillakin naisilla PMS on toivottomuutta ja jatkuvaa itkemistä, toisista kehkeytyy itseään ja koko maailmaa puolustavia raivohärkiä. Tyypillistä on myös kiukustuminen olemattomista, sietämätön vitutus, masennusoireiden kaltaiset tuntemukset sekä yleinen apatia.

Oireyhtymään liittyvät myös siivousvimma, turvotus, makeannälkä, migreenipäänsäryt, huonot yöunet, iho-oireet, rintojen arkuus, väsymys ja keskittymishankaluudet. PMS voi jopa invalidisoida: sen kourissa voi olla työkyvytön tai kyvytön yhtään mihinkään.

Yksi some-kommentoija tiivisti prementruaalioireyhtymän yhteen sanaan: se on kirous.

On jollakin tavalla hassua, että joka kerta sitä yllättyy, kun jossakin vaiheessa kuukautta mieli alkaa huudella järjenäänen päälle, mikään ei tunnu oikein miltään, ihmiset ärsyttävät, ruuhkaa tai jonotusta ei meinaa kestää eikä hermo riitä mihinkään. Pinna palaa nopeasti, eikä ärsytystä saa millään laantumaan. Joskus sitä on niin maansa myynyt, että pakkaa ajatuksissaan kamppeittaan ja on muuttamassa omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä. Kauas kaikesta. Kauas erityisesti perheestään.

Sitten muutaman päivän päästä sitä pohtii, miten ikinä on edes voinut ajatella moista siirtoa.

Onneksi PMS-oireita on mahdollisuus lievittää omahoidollisin keinoin: liikunta, monipuolinen ravitsemus ja vitamiinit, alkoholin välttely sekä vadelmanlehtiteen juominen voivat rentouttaa tunnelmaa. Jos oireet ovat ”vakavia”, naistentautienlääkäri voi määrätä estrogeenivalmisteita, jotka voivat ratkaista tämän kirouksen.

Tähän on tultu.

Minna

Hyvinvointi Oma elämä Terveys Syvällistä