Viikon parhaat valinnat: tämä vai tuo?

Huh huh, olipa viikko! Viikon parhaisiin lukeutuivat ehdottomasti onnistuneet hankekokoukset, inspiroivat työt, kymmenvuotiaan ihanat koulukuvat, perjantaina siivottu koti sekä Vuoden opettaja -kunnianmaininta. Teimme kymmenvuotiaan kanssa tällä viikolla elämämme ekat kurpitsalyhdyt. Sekin oli varsin mukavaa. Kokosin viikon parhaat tällä viikolla yleisön toiveesta viikon valintoinatämä vai tuo?

Kurpitsalyhty

Pukeutuisiko mekkoon vai farkkuihin?

Sekä että. Ohjauksissa ja opetuksissa panostan pukeutumiseen, vaikka etänä pääasiassa olemmekin. Ensin pukeuduin alkuviikosta mekkoon ja isoihin korviksiin, loppuviikosta valitsin mustat tiukat farkut ja kivasti laskeutuvat kauluspaidan. Molemmat ihan jees.

Menisikö kävellen vai autolla?

Olin tällä viikolla konkreettisesti pari kertaa liikenteessä työ- ja opiskeluasioilla. Ensimmäisellä kerralla päädyin autoon, koska satoi kaatamalla, mutta toisella kerralla olin reipas ja kävelin eestaas. Mihin ikinä voin ja mihin ikinä aika riittää, otan mieluusti apostolinkyydin.

Syksyn lehtiä jokirannassa

Tekisikö makumatkan New Yorkiin vai Singaporeen?

Ensin kokeilin Pauligin uutuuskaupunkikahvia, Singaporea. Se oli minusta liian tummaa ja äkäistä. Vaihdoin nopeasti takaisin vanhaan tuttuun New Yorkiin. Se sopii joka tilanteeseen ja maistuu niin aamulla kuin iltapäivälläkin. Tilkka maitoa mukaan ja siinä se on! Singaporesta voisi saada hyviä kotilatteja?

Lukisiko kotimaista vai ulkomaista?

Lopettelin tällä viikolla Elina Jokisen Päivä, jona Stella Julmala tuli hulluksi -kirjan. En muista lukeneeni niin outoa kirjaa pitkään aikaan. Kerronta oli sekava ja perässä vaikea pysyä. Tämän jälkeen päädyimme kahden hengen kirjakerhomme kanssa vaihteeksi kansainväliseen tuotantoon ja nappasimme lukemistoon Jenny Colganin Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja -teoksen. Olen ahminut sitä jokaisena vapaahetkenäni. Melkein koko kesä ja alkusyksy kuluikin kotimaisten teosten parissa.

Aurajokirannan laituri

Lähtisikö salille vai tekisikö kuulatreenin kotona?

Pohdin ensimmäistä kertaa puoleentoista vuoteen, menisinkö salille. Ajatus myllersi päässäni noin kymmenen minuuttia, sitten keräsin kuulatamineet olohuoneen jumppakorneriksi nimettyyn pisteeseen ja huhkin kuulatreenin kotona.

Kannatti. Olen vannoutunut kotitreenaaja, kotitreeniheimolainen.

Taidan jäädyttää salikorttini ainakin toistaiseksi, sillä My BnB -livetreenien tarjonta on huikea ja minä olen jo fakkiutunut niihin. Tällä viikolla tein voima- ja liikkuvuustreenejä.

Valitsisiko tuon vai tämän? Koulukuvat syynäyksessä

Kymmenvuotiaan koulukuvat tulivat yhtäkkiä perjantai-iltana linkkinä. Liikutuin. Ne olivat ihania. Kuvaaja oli saanut taltioitua hänestä aidon pienen tytön. Sellaisen kuin hän on. Ilmeet, värit, asennot…kaikki kohdillaan! Oli todella vaikea valita, mitkä menevät tilaukseen. Prosessi on edelleen hieman kesken, vaikka meillä on kyllä suosikkimme.

Kymmenvuotias selin kameralle

Lähtisikö hyvinvointipäivään vai möllöttäisikö kotona?

No hyvinvointipäivään tietenkin! Kerrankin ”ehdin saada lippuni” ajoissa ja pääsin mukaan huikeiden Anna Saivosalmen ja Susanna Juntusen lauantain aktiivipäivään. Olin saanut houkuteltua ystävänikin mukaan. Päivään mahtui muutama hyvinvointiaiheinen luento sekä monen monta kivaa treeniä. Itse pidin eniten päivän lopussa olleesta circuit-lihaskunto-harjoittelusta.

Käytin tähän tämän vuoden e-passini, jonka työnantaja tarjoaa tyhyilyyn. Kun omakustanne jäi tämän jälkeen melko pieneksi, tuli sellainen olo, että rahalle todella sai vastinetta – kivaa oli! Suosittelen.

Minna lähdössä hyvinvointipäivään

Itkisikö vai nauraisiko?

Sekä että. Olen vahvasti tunneihminen. Kun puhelin perjantaina soi ja esimies ilmoitti minun voittaneen Turun ammattikorkeakoulun Vuoden opettaja -kunniamaininnan, en tiennyt itkeäkö vai nauraa. Palkinto tuli puskista eli se todella (ainakin tietyllä tavalla) yllätti. Nauroimme yhdessä, ja hymyni paistoi varmasti Oulun korkeudelle saakka.

Olin koko loppu päivän maailman onnellisin ihminen.

Ainut asia, joka harmitti, oli, etten muilta töiltäni kyennyt osallistumaan tuohon henkilökunnan etätiedotustilaisuuteen, jossa kunniamaininnat jaettiin. Odottelen kunniakirjaa postissa. Olen otettu. Tästä lisää ensi viikolla – miksi juuri minä?

Kukkia maljakossa

Näistä tunnelmista hyvä lähteä kohti seuraavaa viikkoa.

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Ajattelin tänään

Millaiseen kuluttajaheimoon kuulun?

Olen aiemmin kirjoittanut kulukuurista ja siitä, millaisia onnistumisia ja sudenkuoppia kahden kuukauden seurantapisteeseen lukeutui. Kerroin myös asioista, joista en tingi, vaikka kulukuurilla olenkin: kahvi on minulle pyhä. Se ei saa olla mitä tahansa kuraa. Rakastan aamu- ja iltapäiväkahvihetkiä, niistä en luovu!

Erikoiskahvi ja kukkia

Kahvista tulikin mieleeni kulukuuriin tiiviisti linkittyvä asia: kuluttajaheimo. Seuraan Julia Thurénia eli Juliaihmistä somessa. Kuuntelen hänen pod castejaan ja olen lukenut Kaikki kuluttamisesta -kirjan, jota en voisi kehua enempää – huikea ja taiten kirjoitettu teos! Julia kysyi Instagramissa taannoin, millaisiin kuluttajaheimoihin hänen seuraajansa kuuluvat. Samalla hän kertoi, mistä tässä ilmiössä on kyse.

Kuluttajaheimot muodostuvat kuluttajalähtöisesti ja luovat omat tapansa kommunikoida intohimoistaan, ideoistaan ja uskomuksistaan. Kuluttajaheimoissa yksilöiden kuluttaminen on samansuuntaista, mutta henkilökohtaiset kuluttajaheimot voivat vaihdella eri aikoina. Thurén totesi, että esimerkkejä kuluttajaheimoista voisivat (hieman ääripäinä) olla Apple-heimo tai City-maalaiset-heimo, mutta heimo voi muodostua oikeastaan minkä tahansa asian ja ilmiön – kuluttamisen – ympärille.

Erään lukemani kansainvälisen lähteen mukaan kuluttajaheimojen jäsenet jakautuvat neljään eri tyyppiin: jäsen, osallistuja, harjoittaja ja kannustaja.

Jäsen on heimolainen, joka on erittäin uskollinen ja lojaali kuluttajaheimolle. Osallistuja taas on vannoutunut asian seuraaja tai harrasteleija, joka omaa vahvan tietoperustan. Harjoittaja on heimon asiantuntija, esimerkiksi alan ammattilainen, ja kannustaja vaihtelee tiuhaan heimosta toiseen trendien ja villitysten mukaan. Kannustajat ovat kiinnostuneita, mutta heidän tietoperustansa on usein heikonlainen.

Keitin kupillisen New Yorkia ja voitelin erään saksalaisen marketin uunituoreen kaurasydämen, sitten listasin paperille ajatuksiani omista kuluttajaheimoistani. Tämän jälkeen nakuttelin kaikki kahdeksan nykyelämäni heimoni Juliaihmisen Instagramin kommenttikenttään.

8 kuluttajaheimoani

Kahvittelija-heimo. Pauligin kaupunkikahvit kotona ja baristan valmistama cafe latte kahvilassa. Neljä euroa ei tunnu missään, jos kupissa on pehmeänmakuista erikoiskahvia.

Arabian valkoisesta teemamukista arkena ja Muumimukista pyhänä.

Kahvin kylkeen aivan tietynlaista suklaata. New York -kahvi säilytetään omassa pussissaan Marimekon peltipurkissa mukikaapin alahyllyllä. Uskon, että olen tässä heimossa jäsen ainakin seuraavat 20 vuotta.

Marimekko-heimo. Pussilakanat, keittiöpyyhkeet, Unikko-mekko, yhden kukan maljakko. Upeat kahviastiat ja peltipurkit, servietit ja pyyheliinat. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiin säännöllisesti. I am in! Saatan yltää paikoin jopa harrastelijaksi tässä heimossa.

Alvar Aalto -heimo. Klassista arkkitehtuuria ja skandinaavisia elementtejä. Aallon maljakko, jakkarat, yöpöydät, kirjahyllyt ja ruokapöytä. Kaikki löytyvät kotoa. Harrastelija-heimolainen odottaa innolla maljakon seuraavaa väriuutuutta.

Suoratoistopalvelu-heimo. Netflix, HBO ja Disney+. Televisiosta katson oikeastaan enää Kymmenen uutiset ja Ylen pohjoismaisia sarjoja. Seuraan mieluusti heimon jäsenten ja harjoittajien uutisointia uusimmista sarjoista ja leffoista sekä kannustajien voitonriemua uutuussarjojen äärellä (taidan olla kannustaja?). Popparit esiin!

Ruokaboksi-heimo. Ruuhkavuosien pelastaja pahvilaatikko. Neljä reseptiä, vihannekset, lihat, kanat, kalat ja maitotuotteet, riisit, pastat, perunat. Kaikkea on. Ketjukaupoissa käyminen on vähentynyt, kun ampaisin mukaan tämän heimon jäseneksi. Tässä heimossa viihdyn kausittain, mutta lähdettyäni olen kuitenkin aina palannut.

Kotitreeni-heimo. Puolitoista vuotta kotitreenejä. Uudet kumpparit, kuulat ja jumppatrikoot hankittu. Mustan termosvesipullon hankin uusimpana villityksenä. Hyvinvointitreenikimmokkeen sain oman kotitreeniryhmäni (heimoni?) kautta. Tästä heimosta en hevillä luovuta. Selkäkin kiittää.

Äänikirja-heimo. Olen ihan koukussa. Maksan mieluusti kuusitoista euroa kuussa siitä, että minulla on liki rajaton kirjahylly käytössäni.

Olen uskollinen kuluttaja käyttämälleni palvelulle, en ole sitä vaihtanut, vaikka ilmaiskokeilut ovatkin houkutelleet.

Kirjan kylkeen kulutan kahvia, välipalaa, iltapalaa ja hammastahnaa. Rasvoja, puuteria ja ripsiväriä. Kuuntelen siis aamutoimillakin kirjaa, kunhan se on tarpeeksi koukuttava.

Bloggaaja-heimo. Muistikirjat, kynät, pelit ja pensselit. Facebook, Instagram ja Twitter. Jakaminen, mainostaminen, vaikuttajien suositusten pohjalta mitä erilaisemmat ostot. Kirjat, tarrat, kortit, meikit, kalenterit ja avainnauhat. Kaikenlaista. Tämän heimon jäsenenä oloni on hyvin kotoisa.

Millaisissa kuluttajaheimoissa sinä liikut?

Tähän on tultu.

Minna

Puheenaiheet Oma elämä Puhutaan rahasta Ajattelin tänään