Tag: arki

Maanantaina alkoi opettajan vapaajakso, tutummin loma. Edessä oli joulu. Se sellainen joulu, joka tänä vuonna tuntui vähän tyhjältä arvalta. Olen perinteisesti hoitanut ensimmäisinä lomapäivinä sivutöiden ns. pakolliset, ennen joulua valmiiksi saatavat työt pois alta ja vasta sitten jäänyt ihan oikeasti lomalle. Niin nytkin. Maanantaina heräsimme yhdeksänvuotiaan kanssa aikaisin, sillä yritimme ehtiä ennen totuttuja maanantairuuhkia laboratorioon […]

Se oli joulun vaikein kysymys. Sen esitti yhdeksänvuotias soitettuaan pianolla Heinillä härkien kaukalon -joululaulun. Hän istui pianontuolilla kädet vielä koskettimilla, kallisti päänsä minuun päin ja kysyi, uskonko minä Jumalaan. Katsoin tytön hymykuoppia, jotka piirtyivät poskille, kun hän jäi uteliaana hymynkare suupielessään odottamaan vastaustani. Se oli samalla yksi vaikeimmista kysymyksistä ikinä. Se ylsi selvästi ja suurin […]

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, sain syntymäpäivälahjapaketistani aivan ihanan Ajatus päivässä -kirjasen. Aloitin kirjan täyttämisen heti sen saatuani ja olen täyttänyt sitä uskollisesti joka päivä. Jokaiselle päivälle on varattu varsin pieni tila, joten näitä ajatuksia kirjatessa on mietittävä ja asetettava ajatuksensa tarkoin. Tällä viikolla muutin hieman käytäntöäni ja kirjoitinkin joka päivän kohdalle ajatelman, jonkinlaisen voimalauseen. Idea […]

Oletko testannut peltiruokaa? Peltiruoka on nerokas sapuska: se on yhtä aikaa vaivaton ja nopea. Parasta on, ettei sen tekemiseen tarvita kuin uuninpelti, leivinpaperia ja ruokatarvikkeet. Peltiruokien idea on valmistaa koko ateria yhdellä uunipellillä ja säästää samalla aikaa, vaivaa ja tiskiä. Helppoa! Niin helppoa, että jopa tällainen antiruoanlaittaja selviää urakasta. Kyselen säännöllisesti Facebookin Pikkumartta-ryhmässä ei-niin-emäntä-ihmiselle soveltuvia […]

Kirjoitin aiemmin saaneeni syntymäpäivälahjapaketistani aivan ihanan Ajatus päivässä -kirjasen. Aloitin kirjan täyttämisen heti sen saatuani ja olen täyttänyt sitä uskollisesti joka päivä. Jos jokin päivä unohtuu välistä, paikkaan sen seuraavalla kirjoituskerralla. Kuten aiemminkin totesin, jokaiselle päivälle on varattu varsin pieni tila, joten näitä ajatuksia kirjatessa on mietittävä ja asetettava ajatuksensa tarkoin. Tällä viikolla päätin laittaa […]

Odotan koronaviruspandemian väistymistä. Kulunut vuosi on ollut monella tavalla raskas: on pitänyt siirtyä etätyöhön ja -kouluun, vähentää sosiaalisia kontakteja ja tottua peruutuksiin. Lomamatkat ja juhlat on pitänyt suosiolla unohtaa ja siirtää tuonnemmaksi. Myös omia toimintatapojaan on ollut pakko päivittää. On pitänyt sopeutua. Kun korona-aikaa nyt katsoo taaksepäin, on melko helppo todeta, että kaikkeen tottuu ja […]

Perheessämme on kolme lasta. Heistä kaksi ensimmäistä ovat jo aikuisia, kolmas täytti syksyllä yhdeksän. Kukin lapsista on saanut ensimmäisen kännykkänsä alakoulussa, pojat toisella luokalla (tuolloin kännykkä oli vielä melko uusi juttu), kuopus koulun aloitettuaan. Poikien kohdalla ruutuaikaa ei juurikaan tarvinnut rajoittaa, sillä kännykällä pystyi tuohon maailman aikaan, 2000-luvun alussa, neljään toimintoon: puhelinsoitto, tekstiviesti, matopeli ja […]

Tämän viikon parhaisiin lukeutuivat monet arkiset touhut ja toiminnot, torstain hentoinen lumisade, kaksi isohkoa hankesaavutusta ja talvikauden ensimmäiset luistelut Kupittaan madolla. Joulukalenterikauden alkua ei sovi myöskään unohtaa viikon parhaita listatessa – itselläni on kolme sähköistä kalenteria, jotka saavat hymyn huulille aamukahvin lomassa. Viikon ehdottomasti parhain ja liikuttavin tapaus liittyy kuitenkin hyväntekeväisyyteen: osallistuimme sekä Joulupuukeräykseen että […]

Sinä olet kaunis. Suloinen. Seesteinen. Tasapainoinen. Lapsellinen. Leikkisä. Taitava. Herkkä. Upea. Sinä olet maailman ihanin. Kehun sinua päivittäin. Kehun vain asioita, joista voin aidosti sinua kehua. Kehun tekemisisäsi, tuotoksiasi, toimintaasi ja ulkonäköäsi. Kehun ääneen ja ääneti. Suukotan, silitän ja katson ihaillen. Kiitän hyvistä teoista ja kannustan hyviin tekoihin – olet saanut paljon kehuja toisten huomioimisesta […]

Olen usein ihmetellyt perheen miesväen parturikäyntejä. Tukat on saatu kyllä (jonkinlaiseen) minttiin, mutta täysin tyytyväisiä he eivät heti parturista palattuaan ole. Tukka on joko nyrhitty liian lyhyeksi tai jätetty liian pitkäksi ja hapsuiseksi. Se on myös voitu tasoittaa koneella vinoon tai leikata täysin päinvastaisesti kuin on sovittu. Nyt päästäänkin siihen, mitä minä ihmettelen: miksi ihmeessä […]