Tag: ilmiöt

Saan usein toiveita kirja-arvioista. Olen aiemmin kirjoittanut Vera Valan Aprikoosiyöt– ja Hanna Brotheruksen Ainoa kotini -teoksesta, ja pitkän lomani aikana laadin viiden kivan kesäkirjan listan.  Nämä blogissa esitellyt kirjat ovat olleet jollakin tavalla ainutlaatuisia, sykähdyttäviä, koskettavia ja vaikuttavia. Niissä on ollut sitä jotakin. Kun kahden hengen kirjakerhomme kanssa tartuimme kesäloman kymmenenteen kirjaan, olin varma, että […]

Sano se ääneen -sarjan ensimmäisessä (sarjan kevyt aloitus) postauksessa päästään vauhtiin ja esitellään erään elämän totuuksia. Sellaisia, joita herkästi ajattelee, että kaikilla on ja kaikki tekevät, ainakin luulevat minusta, mutta…Valehtelematta paras. …lajittelevani riittävästi roskia. Koska en sitä tee. Se hävettää ja harmittaa, enkä kehtaa edes muttaa tähän kirjoittaa. Jonakin päivänä kunnostaudun. …pitäväni hyvää huolta omaisuudestani. […]

Olen aiemmin kirjoittanut itsestäni kymmenen faktaa, listannut elämäni aakkoset ja kertonut arkipäivistäni. Olen esittelyssäni kirjannut ylös olevani aivan tietynlainen ihminen, persoona, jota kuvaavat tietyt piirteet. Nyt ,blogin synttärien jälkihumussa, saatte tutustua minuun hieman eri tavoin: kerron teille, minkälainen ihminen minä en missään nimessä ole. Minä en ole lintuihminen Pelkään lintuja. Erityisesti isot linnut (lokit, varikset, […]

Viikko on ollut vähintäänkin erikoinen. Olemme viettäneet kokonaisen viikon koronakaranteenissa ja joutuneet sumplimaan menemisemme, lähinnä aamulenkit ja iltapäivän pyöräsessiot, sen mukaan, milloin muita ihmisiä on liikenteessä vähiten ja missä heitä liikkuu mutu-tuntumalla kaikkein vähiten. Olemme onnistuneet kiitettävästi sosiaalisten kontaktien välttämisessä, ja käyneet vain kerran drive in -testauksessa, jossa ikkuna piti avata ja nenä tyrkätä tarjolle. […]

Tittidii ja tättärää! Tänään on the oikeapäivä. Tähän on tultu -blogi täyttää tänään vuoden! Kliseisesti on heti alkuun todettava, että aika on kulunut nopeasti. Muistan kuin eilisen ensimmäisen postaukseni, ensimmäisen yli tuhat lukua keränneen kirjoitukseni, Lilyn suosittelu-leiman saamisen ja ensimmäisen nousun Lilyn pääsivun luetuimpiin teksteihin. Olen kiitollinen kaikille lukijoille ja seuraajilleni – teidän ansiostanne blogi […]

Tähän on tultu. Blogi täyttää vuoden. Kiitos, kun olet mukana. Kun aloitin viime elokuussa blogini, päätin, että kirjoitustahtini tulee olemaan kolme juttua viikossa. Olen ylpeä ja ehkä hieman yllättynytkin siitä, että tämä on pitänyt – minulla on kuin onkin ollut asiaa ja olen asiani saanut tuotettua teksteiksi. Toisaalta tämä ei yllätä, sillä kirjoittaminen on parasta, […]

Seitsemäs lomaviikko on lopussa. Vielä yksi kokonainen lomaviikko jäljellä. Vaikka vankkumaton arjen ystävä olenkin, en toistaiseksi ole kaivannut takaisin työhön. Tämän viikon parhaisiin lukeutuvat ehdottomasti alkuviikon hellepäivät, ystävälenkit, pyöräretket, yhdeksänvuotiaan 60 metrin juoksun oma ennätys ja oman erän kisavoitto sekä hänen oppimansa pääedellähyppy altaaseen. Tähän olisin halunnut listata lisäksi Ahvenanmaan miniloman, joka meidän piti tehdä […]

Otsikko kertoo kaiken olennaisen. Rivien väleistä voi lukea harmituksen, surun ja jonkin katkeruuden tapaisen. Miksi meille ja miksi juuri nyt? Lohduttomimpana tässä koen kolme asiaa: 1) sairastava ja positiivinen en ole minä itse eikä mieheni (eli me joudumme ”sijaiskärsijöiksi” pitkään karanteeniin), 2) pitkään odottamamme pienen pieni lomareissu ystäväpariskunnan kanssa peruuntui ja 3) yhdeksänvuotiaan kesälomareissu mummon […]

Kesän piti olla vapaa. Vapaa työstä, vapaa koronasta, vapaa stressistä. Heti kesän alussa laaja uutisointi koronarajoitusten purusta ja korona-aallon selättämisestä sai hymyn huulille, ihmiset liikkeelle, ravintolat avaamaan ovensa, jalkapallofanit matkustamaan Pietariin ja jonottamaan sankoin joukoin kotikaupunkiensa jalkapallokatsomoihin. Nuoret viettivät elämänsä alkukesää, ystävät tapasivat toisiaan ja Turun jokirannassa villiinnyttiin kuin vasikat kevätlaitumella. Rokotusjärjestelmän toimivuutta hehkutettiin kodeissa, […]

*Kaupallinen yhteistyö Opettajan kesälomani on pitkä. Ja koska kotinurkat alkavat jossain vaiheessa tuntua liian tutuilta ja tylsiltä, tekeminen loppuu ja pienkin hengähdystauko loma-arjesta on tervetullut, lähdimme yhdeksänvuotiaan kanssa päiväretkelle Naantaliin. Päämääränämme oli Muumimaailma. Pohdin pitkään, tarjoaisiko Muumimaailma mitään kohta neljäsluokkalaiselle – saati itselleni – mutta lapseni tuntien, otin riskin. Ja se kannatti. Muumimaailma on kokemus. […]