Tag: ilmiöt

Elämässäni on monia itselleni varsin merkittäviä asioita, esineitä, tilanteita. Hetkiä, jotka jäävät muistiin ja verkkokalvoille pitkäksi aikaa, jopa ikuisesti. Näitä hetkiä muistellessa kyyneleet kirpoavat silmiin herkästi, joskus tekisi mieli itkeä ääneen. Näissä hetkissä on saanut tuntea olevansa elossa ja hyvä äiti, vanhempi. Näissä hetkissä on saanut todistaa lapsen ilon. Pyyteettömän ja tiettyyn, tärkeään hetkeen tiukasti […]

Olen havainnut, että kesälomalla kaikenlainen kulutus lisääntyy: liikun enemmän kuin arkena (älykello vilkkuu lomalla melkein päivittäin yli 200 %:ssa), syön enemmän kuin arkena, juon enemmän vettä kuin arkena ja nautiskelen cafe lattesta useammin kuin arkena. Lisäksi käytän rahaa enemmän kuin arkena. Päätin seurata rahanmenoani kesäkuussa Osuuspankin Talouden tasapaino -laskurin avulla. Se on kätevä, koska se […]

Minulla on ollut kirjakevät ja -alkukesä. Kausi, jolloin kirjoja kuluttaa enemmän kuin keskimäärin vuoden aikana. Äänikirjat vievät silloin mennessään, eikä esimerkiksi televisiota tai suoratoistopalveluiden sarjoja tule katsottua juuri lainkaan. Kirjat ikään kuin valtaavat tilan. Vapaa-ajan ja lenkkipolut, illat ja lounastauot. Luettuani Hanna Brotheruksen Ainoa kotini -teoksen ajattelin, ettei mikään koskaan enää yltäisi millekään tasolle kirjamaailmassa. […]

Työpaikkani Messissä (intranet) on blogi, johon työntekijät saavat vapaasti kirjoittaa eri aiheista ja joihin lukija saa painaa tykkäyksen ja kommentoida halutessaan. Matalan kynnyksen kirjoitusalusta, josta useimmiten löytää varsin mukavaa, koskettavaa, kiinnostavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa. Niin nytkin. Eräs minulle tuntemattomampi kollega oli kirjoittanut hienon ja minua liikuttaneen jutun keskeneräisyydestä, siitä miten hänen hermonsa eivät tahtoneet […]

*) Olen julkaissut tekstin aiemmin työyhteisön Messi-intranetissä 2.6.2021. Työ ja työyhteisö ovat hyvinvointia tukevia voimavaroja, ja sosiaalinen vuorovaikutus työssä voi olla yksi elämän mukavista asioista. Pitkäaikaisista työkavereista voi kehkeytyä jopa ystäviä – luotu side säilyy, vaikka työpaikka tai työtehtävät organisaation sisällä vaihtuisivat. Tiedetään, että työmotivaatiota ja työn imua lisää turvallinen työyhteisö, joka sallii ja arvostaa […]

Toukokuu tuli, oli ja meni. Miten voimme elää jo kesäkuuta? Mihin ihmeeseen katosi toukokuu? Minusta tuntuu, että viimeisten vuosien toukokuut ovat olleet kiiretahtisia ja sisältäneet niin paljon kaikenlaista työ-, arki- ja perheasioita, että yhtäkkiä ollaan vain oltu kesäkuussa. Mitä muistan toukokuulta? Väitöksen vuosipäivän, hääpäivän ja nimipäivän – näitä listatessa voisi ajatella, että toukokuu oli yhtä […]

Minulle on tehty monenlaisia ja monenmoisia psykologisia testejä: persoonallisuus-, johtajuus- ja vuorovaikutustestit ovat kuuluneet osaksi työhaastatteluprotokollaa, täydennyskoulutuksia tai työpaikan ryhmädynamiikan ja työtehon selvityksiin. Jokainen niistä on ollut omalla tavallaan kiehtova, jännittävä ja oikeellinen. Olen jokaisesta tunnistanut itseni, kun testejä on käyty työpsykologin ja muiden asiantuntijoiden kanssa läpi. Joka kerta olen myös hämmästynyt. Eniten kaikista on […]

Musiikki on melkein parasta, mitä tiedän. Silti kuuntelen radiota vain autossa. Kotona soitan musiikkia vain erityistilanteissa. Tai yksin ollessani. Joku kysyi joskus jossakin sosiaalisen median kanavassa, kumpi musiikissa vetää erityisesti, sanat vai sävel. Vastasin nopeasti ja ehdottomasti sanat. Tätä selittää muun muassa se, että pidän myös runoudesta – hyvä runo tai laulun sanoitus koskettaa syvältä […]

Luin Karoliina Pentikäisen Kolmistaan-blogia, jossa Karoliina kirjoitti 50 Milloin viimeksi…? -juttua, jotka hänen seuraajansa olivat päättäneet Instagramin kautta. Karoliina haastoi muut bloggaajat samaan – ja minä tartuin oitis haasteeseen! Laitoin heti kysymyksen omalle Instagram-tililleni (paäset seuraamaan minua tästä) ja sain kaikkiaan 13 toivetta. Tässä ne tulevat! Milloin viimeksi… …olen telttaillut tai eräretkeillyt? Kun näin kysymyksen, […]

Olen aiemmin kirjoittanut raudanpuuteanemiastani, sen moninaisista ja pitkäkestoisista oireista sekä pitkäjänteisestä (osin jopa tuloksettomasta) hoidosta. Sain viimein sisätautilääkärin määräyksestä rautainfuusion heinäkuussa 2020. Valehtelisin, jos väittäisin, että olen koskaan viimeisen viiteentoista vuoteen voinut yhtä hyvin kuin infuusion jälkeen. Se oli paras – ja ainoa oikea – hoito omaan raudanpuuteanemiaani. Nyt rautainfuusiosta on kulunut yli 10 kuukautta. […]