Tag: koti

Huomaan toteavani näin usein ja joka paikassa. Ääneen. Se on jonkinlainen elämäntotuus-kaneetti, joka vastaa toisille tuttua ”elämä on…” -tokaisua. Mutta millaista se sitten on? Suuntasin nämä ”sellaista se on…” -esimerkkini nyt nimenomaan omaan elämääni ja ruuhkavuosiin. Uskon kuitenkin, että nämä ovat melko yleistettäviä. Olen aiemmin kirjoittanut elämäntotuuksista, nyt palaan toivottuun aiheeseen. Ruuhkavuosissa elämä nyt vain […]

Olen viettänyt syksyn vapaajaksoani tällä viikolla. Vapaajakso tarkoittaa lomaa, ja loma tarkoittaa ansaittua irtiottoa arjesta ja arjen kiemuroista. Olen ihaillut muiden lomailijoiden kotimaan ja ulkomaiden matkakuvia, mutta tyytynyt itse viettämään syyslomani kymmenvuotiaan kanssa kotinurkissa. Yllätyksekseni olen viihtynyt. Vain hetkittäin olen tuntenut kaipuuta muualle lähinnä aamu- ja iltapimeyden sekä kolean, sateisen säätilan vuoksi. Kyllä kotona on […]

Neljäskymmenesneljäs. Se oli eilen. Mitään erikoista ei tapahtunut. Aamukahvi maistui samalta kuin aiemmin, ja peilistä katsoi sama vanha nainen. Tai nuori. Neljäskymmenesneljäs. Katson itseäni eteisen peilistä. Kun hengitän sisään, tuntuu kevyeltä. Kun puhallan ulos, hartiat laskevat. Ihan niin kuin eilen, edellispäivänä ja kuukausi sitten. Hymyilen. Silmien ympärille piirtyy ilo. Naururyppyjä. Niin ne sanovat. Neljäskymmenesneljäs. Askel […]

Listasin kuusi omasta mielestäni kivaa kirjaa syksyyn. Kirjojen valitsemisessa noudatin kolmea kriteeriä: teoksen pitää olla jollakin tasolla kevyt ja helppolukuinen arjen vastapainoksi, sen pitää koukuttaa ensisivuilta ja siinä pitää olla pureksittavaa. Viimeisellä kriteerillä tarkoitan sitä, että kirja ei saa olla liian kevyt. Lukijalle on jätetty pohdittavaa, kaikkea ei selitetä eikä teos ole liian ennalta-arvattava. 6 […]

Kokosin viikon parhaat tällä viikolla yleisön toiveesta syysajatelmina viikon jokaiselle päivälle. Syksyiset kelit, keltaisuus, kesän kaipuu ja pimeys ovatkin tämän postauksen vallitsevia teemoja. Maanantai Vaikka eletään lokakuuta, tunnen hetkittäin olevani elossa. Ulkona tuulee. Kohta sataa. Pelkään sitä aikaa, kun lehdet ovat pudonneet puista ja aamut ovat pilkkopimeitä. Minusta ei ole kehkeytynyt syysihmistä. Lapsen harrastuksen aikaan […]

Kulunut viikko on ollut edeltäjiään selkeästi seesteisempi. Työn tauotus, perhe-elämän lutviutuminen selkeällä kaavalla, omat harrasteet sekä aurinkoisen päivät pelastivat syksyisen viikon. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa yleisön toiveesta aakkosissa… A Aurinko. Aamut. Aurinkoiset syysaamut. Enempää en voisi edes toivoa. B Basilika. Yrttipuska. Kuolee aivan liian usein purkkiin pystyyn. Niin nytkin. C Celsius. Asteet miinuksella. Jääkukkia […]

…toivon, että seuraava sujuu paremmissa merkeissä. Viikon paras juttu oli ehdottomasti Lauri Tähkä -nuotioretki Nuuksioon maanantai-iltasella. Muita kohokohtia viikkoon ei mahtunut. Vaikka kuinka koitan pohtia, mikä olisi ollut erityisen hyvää, mukavaa ja mieltä ylentävää, en saa puristettua mieleeni kuin lenkit, kotitreenit ja hyvin nukutut yöt. No, olihan niitä siinäkin… Onneksi maanantain retkeilymeno sai kestohymyn kasvoilleni. […]

Viikko on ollut vähintäänkin erikoinen. Olemme viettäneet kokonaisen viikon koronakaranteenissa ja joutuneet sumplimaan menemisemme, lähinnä aamulenkit ja iltapäivän pyöräsessiot, sen mukaan, milloin muita ihmisiä on liikenteessä vähiten ja missä heitä liikkuu mutu-tuntumalla kaikkein vähiten. Olemme onnistuneet kiitettävästi sosiaalisten kontaktien välttämisessä, ja käyneet vain kerran drive in -testauksessa, jossa ikkuna piti avata ja nenä tyrkätä tarjolle. […]

Kolmas kokonainen lomaviikko on takana. Olin sekaisin viikonpäivistä jo toisen lomaviikon lopussa, mutta työhön liittyvät salasanat ovat edelleen muistissa. Ehkä nekin kohta unohtuvat. Sähköpostia en ole lukenut lainkaan tämän viikon aikana, viime viikolla kurkkasin postit kerran. Yhteenkään en vastannut. Tämän viikon parhaisiin lukeutuvat ehdottomasti aurinkoiset ja lämpimät päivät, pyöräretket, kahden uuden  – jo viides kirja […]

Toukokuu tuli, oli ja meni. Miten voimme elää jo kesäkuuta? Mihin ihmeeseen katosi toukokuu? Minusta tuntuu, että viimeisten vuosien toukokuut ovat olleet kiiretahtisia ja sisältäneet niin paljon kaikenlaista työ-, arki- ja perheasioita, että yhtäkkiä ollaan vain oltu kesäkuussa. Mitä muistan toukokuulta? Väitöksen vuosipäivän, hääpäivän ja nimipäivän – näitä listatessa voisi ajatella, että toukokuu oli yhtä […]