Tag: perhe

Some ei ole koko totuus. Some on vain väläys arjesta. Some on hetkiä. Some on sellaisia hetkiä, jotka haluaa taltioida. Hetkiä, joissa kaikki on hyvin. Hetkiä, jolloin naurattaa. Somessa kaikki näyttää kevyeltä, helpolta, hyvältä. Some vääristää arkea. Some saa aikaan kateutta. Some koukuttaa kauniilla kuvilla, hymyilevillä kasvoilla ja raikkailla videopätkillä. Somessa huonokin päivä näyttää idylliseltä, […]

Taas yksi arkiviikko takana. Kysyin sosiaalisessa mediassa seuraajiltani, miten he toivoisivat minun koostavan viikon parhaat. Viikkoni kuvina sai eniten ääniä, joten täältä pesee! Maanantai Viikon paras päivä. Arkea ja arkisia asioita. Sähköpostihommia, hankehommia ja luovuuslenkki. Vaihdoimme etanoille ”pahnat” eli hankimme uudet lehdet, kävyt ja mullat, lisäsimme vettä ja siistimme jauhoastian. Tiistai Tiesin jo aamulla, että […]

Meinasin kirjoittaa otsikoksi ”Ihan tavallinen arkiviikko”, mutta kumitin sen nopeasti ja vaihdoin tilalle nykyisen otsakkeen. Sillä viikko ei ole ollut ihan tavallinen, vaikka siinä monia tavallisuuteen viittaavia elementtejä olikin: koko ajan piti ehtiä johonkin, piti huolehtia kotilounas ja päivittää kalenteri, piti vastata sähköposteihin, piti keskittyä tekemiseen ja lopulta pyhittää lepohetki, pitää taukoa. Pahin muistutus varsin […]

Viikko on ollut vähintäänkin erikoinen. Olemme viettäneet kokonaisen viikon koronakaranteenissa ja joutuneet sumplimaan menemisemme, lähinnä aamulenkit ja iltapäivän pyöräsessiot, sen mukaan, milloin muita ihmisiä on liikenteessä vähiten ja missä heitä liikkuu mutu-tuntumalla kaikkein vähiten. Olemme onnistuneet kiitettävästi sosiaalisten kontaktien välttämisessä, ja käyneet vain kerran drive in -testauksessa, jossa ikkuna piti avata ja nenä tyrkätä tarjolle. […]

Tittidii ja tättärää! Tänään on the oikeapäivä. Tähän on tultu -blogi täyttää tänään vuoden! Kliseisesti on heti alkuun todettava, että aika on kulunut nopeasti. Muistan kuin eilisen ensimmäisen postaukseni, ensimmäisen yli tuhat lukua keränneen kirjoitukseni, Lilyn suosittelu-leiman saamisen ja ensimmäisen nousun Lilyn pääsivun luetuimpiin teksteihin. Olen kiitollinen kaikille lukijoille ja seuraajilleni – teidän ansiostanne blogi […]

Seitsemäs lomaviikko on lopussa. Vielä yksi kokonainen lomaviikko jäljellä. Vaikka vankkumaton arjen ystävä olenkin, en toistaiseksi ole kaivannut takaisin työhön. Tämän viikon parhaisiin lukeutuvat ehdottomasti alkuviikon hellepäivät, ystävälenkit, pyöräretket, yhdeksänvuotiaan 60 metrin juoksun oma ennätys ja oman erän kisavoitto sekä hänen oppimansa pääedellähyppy altaaseen. Tähän olisin halunnut listata lisäksi Ahvenanmaan miniloman, joka meidän piti tehdä […]

Otsikko kertoo kaiken olennaisen. Rivien väleistä voi lukea harmituksen, surun ja jonkin katkeruuden tapaisen. Miksi meille ja miksi juuri nyt? Lohduttomimpana tässä koen kolme asiaa: 1) sairastava ja positiivinen en ole minä itse eikä mieheni (eli me joudumme ”sijaiskärsijöiksi” pitkään karanteeniin), 2) pitkään odottamamme pienen pieni lomareissu ystäväpariskunnan kanssa peruuntui ja 3) yhdeksänvuotiaan kesälomareissu mummon […]

En ole mökki-ihmisiä. Se tarkoittaa kohdallani sitä, etten liioin hingu mökille, en odota mökkiviikonloppuja enkä villeimmissä kuvitelmissakaan voisi ajatella muuttavani juhannuksen tienoilla mökille ja asuvani siellä elokuun alkuun. Ei, ei ja ei. Sen sijaan pidän mökkeilyä kaikkine mökkipuuhineen melko idyllisenä, eikä lähdöntunnelmaa voita mikään. Olen silti tässäkin lähdössä sitten kun -ihminen: tykkään suunnitella tulevia mökkipäiviä, […]

Kesäloma – ja loma yleensäkin – on ihmisen parasta aikaa. On aika levätä, ladata akkuja, palautua, viettää aikaa perheen kanssa, tavata ystäviä kiireettä ja tehdä pääasiassa mukavia ja itseä innostavia asioita rennossa ilmapiirissä. Idyllistä. Harvoin loma vain ihan kaikkinensa on kovin idyllistä: lomanalkuriidat, erimielisyydet siitä, mitä tehdään ja kenen ehdoilla, kiistat siitä, kenen lomatoiveet toteutuvat […]

Kesän piti olla vapaa. Vapaa työstä, vapaa koronasta, vapaa stressistä. Heti kesän alussa laaja uutisointi koronarajoitusten purusta ja korona-aallon selättämisestä sai hymyn huulille, ihmiset liikkeelle, ravintolat avaamaan ovensa, jalkapallofanit matkustamaan Pietariin ja jonottamaan sankoin joukoin kotikaupunkiensa jalkapallokatsomoihin. Nuoret viettivät elämänsä alkukesää, ystävät tapasivat toisiaan ja Turun jokirannassa villiinnyttiin kuin vasikat kevätlaitumella. Rokotusjärjestelmän toimivuutta hehkutettiin kodeissa, […]