Tag: perhe

”Oi, muistatko vielä sen virren, jota lapsena laulettiin. Kun yö liki ikkunan liikkui, se virsi, se viihdytti niin. Se antoi rintahan rauhan, se uskoa unehen loi. Jos muistat vielä sen virren, nyt laula, laula se, oi”, lausuu 95-vuotias isoäitini kirkkaalla äänellä hoivaosaston kalsean huoneen sairaalavuoteessa. Äitini on hetki sitten kysynyt häneltä, omalta äidiltään, minkälaiset hautajaiset hän […]

Ensimmäinen kokonainen marraskuun viikko on takana. Edelleen jaksan hämmästellä kahta asiaa: toistaiseksi syksy ei ole näyttänyt pahimpia merkkejään (loskaa, jatkuvaa sadetta, vihmovaa kylmyyttä), ja jatkuva pimeys ei ole aiheuttanut mitään sen kummempia väsymys- ja tylsistymisoireita. Ollaan vahvasti plussan puolella, kun tarkastelen asiaa syyskokonaisuuden kannalta. Marraskuun ensimmäinen viikko oli työntäyteinen, ja siihen mahtui harrastuksia, ystävätreffejä ja […]

Lokakuu oli jollakin tavalla eriskummallisen ei-lokakuinen: ruska kesti pitkään, lehdet pysyivät puissa, ei ollut jatkuvasti märkä tai pimeää, aurinkoisia, syyskuulta tuntuvia päiviä oli laskelmieni mukaan kivasti. Työrintamalla oli perinteistä ja ajoittaista ruuhkaa, mutta mitään sen kummempaa työsumaa ei (vielä) ehtinyt kertyä. Kotona arki rullasi, harrastukset jatkuivat eikä mitään ihmeellistä tapahtunut. Kaiken kaikkiaan lokakuu oli varsin […]

On taas viikon parhaiden aika. Lokakuu alkaa vetää viimeisiään, ja vuoden yksi ikävimmistä kuukausista on edessä. Onneksi viikot täyttyvät kaikenlaisesta mukavasta ja ajantajun vievästä tekemisestä (työt mukaan lukien), eikä syksyn pimeyttä ja sateita ehdi liikoja miettimään. Kokosin tämän syksyisen viikon parhaat tuttuun tapaan kuvakoontina. Tähän on tultu. Minna

Olipa palauttava ja mukava lomaviikko. Siinä tärkeimmät kuulumiset tältä viikolta. Vietimme neljätoistavuotiaan kanssa syyslomaviikkoa kotosalla. Mitään sen ihmeempää emme tehneet, emme vaihtaneet maisemaa tai olleet suunnitelleet mitään extraa. Olimme, elimme ja vietimme pääasiassa extempore-aikaa. Lapsen yleisurheilutreenit ja omat treenini olivat oikeastaan ainoat sellaiset menot ja tekemiset, jotka oli ohjelmoitu allakoihin. Muutaman journalistijuttukeikan tein, mikä oli […]

”Ihan tavallista arkea” on aihe, jota minulta toivotaan ylivoimaisesti eniten. Ajattelen tämän johtuvan siitä, että tavallinen arki on kaikille ainakin jollakin tasolla yhteinen nimittäjä. Meillä jokaisella on ihan omat kiireemme, rutiinimme, kommelluksemme ja pienet ilonhetkemme, mutta pohjimmiltaan ne muistuttavat toisiaan: kun joku kertoo omasta sotkuisesta keittiöstään, hektisistä työ- ja kouluaamuista tai siitä, miten pestyt pyykit […]

Syyskuu on nyt lokakuu, ja kohta on syntymäpäiväni. Ihan vielä ei tule täyteen tasavuosia, muttei siihenkään pitkä matka enää ole. Kulunut viikko oli työntäyteinen, eniten iloitsin saamastani positiivisesta palautteesta ja siitä, että saimme kirjoittajakollegoiden kanssa lähetettyä yhden tutkimusartikkelimme vihdoin vertaisarvioituun lehteen. Voittajafiilis! Viikko on ollut ”olemukseltaan” selkeästi syksyinen, mutta onneksi utuiset aamut ja kuulaat illat […]

Hetki sitten kirjoitin asioista, joita en tajua. Usein me ihmiset keskitymme siihen, mikä on huonosti, mikä harmittaa ja mitkä kaikki ympärillä ärsyttää. Päätinkin kirjoittaa asioista, jotka tuottavat iloa juuri nyt tai ovat tuottaneet iloa syksyn ajan. Niitä on melko paljon. Iloisia asioita Syyskuu on ollut leuto ja lämmin. Osin kesäinenkin. Kesästä syksyyn siirtymäahdistus ei ole […]

Tähän on tultu. Minna

Kolmetoistavuotias ei ole enää kolmetoistavuotias. Hän on neljätoistavuotias. Se tietää sitä, että minun on opeteltava kirjoittamaan neljätoistavuotias, neljätoistavuotiaan ja neljätoistavuotiaalle. Oppia nakuttelemaan seiskaluokkalaisen tilalle kahdeksasluokkalainen. Se tarkoittaa myös sitä, että meillä elää edelleen teini, ihana hymytyttö, kaikkien kaveri, tyttö täyttä rautaa ja täynnä omaa tahtoa. Sellainen, joita viime vuosina olen kuvaillut tytöksi, joka osaa sanoa […]