Viisi kivaa kirjaa kesälukemistoon

Minulla on ollut kirjakevät ja -alkukesä. Kausi, jolloin kirjoja kuluttaa enemmän kuin keskimäärin vuoden aikana. Äänikirjat vievät silloin mennessään, eikä esimerkiksi televisiota tai suoratoistopalveluiden sarjoja tule katsottua juuri lainkaan. Kirjat ikään kuin valtaavat tilan. Vapaa-ajan ja lenkkipolut, illat ja lounastauot.

Sinisiä kesäkukkiaLuettuani Hanna Brotheruksen Ainoa kotini -teoksen ajattelin, ettei mikään koskaan enää yltäisi millekään tasolle kirjamaailmassa. Tartuin kuitenkin muutamien päivien kuluttua Brotheruksen kirjan kuunneltuani Vera Valan Aprikoosiyöt-teokseen. Tämän jälkeen ajattelin, etten enää koskaan pääsisi yhtä autenttisesti matkalle Italiaan, osaksi tarinaa.

Olin oikeassa kummallakin ajatuskerralla: seuraavista viidestä kirjasta mikään ei sytyttänyt yhtä paljon, mikään ei vienyt mennessään, eikä yksikään kertomus saanut minua irrottautumaan kunnolla kotisohvasta. Seuraavat kirjat sopivat kuitenkin vallan mainiosti kesälukemistohyllyyn. Niistä kaksi luokittelisin ”välipala”-kirjastoon nopea- ja helppolukuisuutta ajattelen, ja kolme kategoriaan ”romanttiset, hieman pitkävetiset tarinat”.

1 Sinä vain

Aprikoosiyöt-kirjan jälkeen tartuimme kahden hengen kirjakerhomme kanssa Kate Eberlen Sinä vain -kirjaan. Kirjaan, jota hehkutettiin joka kanavassa. Kirjaan, joka sijoittui Italiaan. Pääsisimme taas matkalle Välimerelle, huokailimme, ja aloitimme yli kymmentuntisen opuksen kuuntelemisen.

Se ei kuitenkaan vienyt niin mennessään kuin olin ajatellut. Päähenkilöt Letty ja Alf kohtaavat italian kielen alkeiskurssilla Roomassa, mutta pian he huomaavat, että heitä yhdistää jokin muukin kuin italia: tanssi. Alf ja Letty ovat hyvin erilaisia, mutta kun he tanssivat yhdessä Piazza Navonalla, he ovat yhtä.

Sitten he rakastuvat. Tietenkin.

Pidin kirjaa alkuun hieman sekavana ja tylsänä, enkä viehättynyt lukijasta. Kun olin kuunnellut kolmasosan, totuin lukijaan ja tarina alkoi viedä mukanaan: ei se ollutkaan tylsä ja hidas. Olin tutustunut kirjan henkilöihin, tapahtumapaikkoihin ja pääsin jyvälle tapahtumista. Draamankaari oli tyypillinen, eikä kirja juurikaan yllättänyt. Kolmen ja puolen tähden kesäkirja, sanoisin. Toivoin enemmän italiaa, enemmän vauhtia ja enemmän yllätyksiä.

2 Suvisaari

Eva Franzin Suvisaarta kehuttiin sosiaalisessa mediassa ja eräässä naisten lehdessä. Nappasin sen heti omaan äänikirjahyllyyni. Aloitin lukemisen hieman aiemmin kuin kirjakerhomme toinen jäsen ja muistan laittaneeni ensimmäisen kymmenen minuutin kohdalle hänelle viestin: ”Siis mitä tää on?! Luetellaan eri nimiä monta minuuttia monotonisella äänellä… Apua, toivottavasti tää paranee tästä.” Parin minuutin kuluttua kirjasin viestiini: ”Ahaa, nää oli niinku niitä saarelaisia, että lukijalle esiteltiin jotain sata ihmistä ja niiden titteleitä ja työnkuvaa vakuutusyhtiössä. Just.”

Tunnin kohdalla olin päässyt vauhtiin ja sisälle tarinaan. Kirja olikin ihan tunnelmallinen, mukaansa tempaava ja jännäkin.

Oikeastaan nyt jälkikäteen ajateltuna se oli tosi hyvä välipala.

Kirjan tarina sijoittuu Porkkalan edustalla olevaan vakuutusyhtiö Axelssonin kesäparatiisiin, josta yhtiön työntekijät voivat vuokrata kesämökin. Saari on täyteen varattu, ja tarkoitus on, että koko firman väki pomot, myyjät, it-tukihenkilöt ja asiakaspalvelijat perheineen seurustelevat keskenään.

Sauna lämpiää, aurinko paistaa ja grilli kuumenee. Joku löytää vanhoja dioja 70-luvulta, ja kaikki osallistuvat katselmukseen. Sitten saari on myrskyn kourissa ja saaren ylle laskeutuu sumu. Puhelimet lakkaavat toimimasta. Tapahtuu jotain yllättävää ja karmivaa. Kuka on syyllinen?

3 Viisi vuotta myöhemmin

Viisi vuotta myöhemmin on Rebecca Serlen kirjoittama rakkaustarina. Otavan kirjaesittelyn mukaan se vangitsee, yllättää ja kouraisee syvältä sydämestä. Niin se tekee. Heti hieman puuduttavan alun jälkeen…

Teos kertoo rakkaudesta ja ystävyydestä. Kirjan päähenkilö, lakinainen Dannie, on lapsesta asti suunnitellut elämänsä huolella ja elänyt aina suunnitelmiensa mukaan. Kun hän näkee todentuntuisessa unessa itsensä viiden vuoden kuluttua, elämä näyttääkin menneen aivan toisenlaiseen suuntaan.

Uni ei jätä Dannieta rauhaan. Miten suunnitelmille ja ihastuttavalle kahden naisen ystävyydelle lopulta käykään? Miltä elämä näyttää viiden vuoden kuluttua? Tämä oli lopulta koskettava tarina, joka koukutti alun hitauden ja kömpelyyden jälkeen nopeasti.

4 Jos

Anna Karhusen esikoisteos ”Jos” päätyi äänikirjahyllyyni graafisen ilmeensä ja some-näkyvyytensä vuoksi. Sain kurkistaa kannen graafiseen suunnitteluun ja sisällön taittoon Saaran blogissa ja tiesin heti, että tämän kirjan minä luen!

Jos on ihana, neljä tähteä ansaitseva, arkinen ja kerronnaltaan taitava kirja.

Siinä jossitellaan: Entä jos olisit valinnut toisin? Mitä jos sittenkin olisit jättänyt nuoruudenrakkaasi? Entä jos olisit kuitenkin tehnyt lapsen? Miten elämä olisi mennyt, jos olisit aloittanut sen salasuhteen, jota harkitsit?

Kirjan kerronta rakentuu vaihtoehtoisista tapahtumakuluista. Se naurattaa, herättelee ja koskettaa. Se saa pohtimaan. Paikoin minusta tuntui, että olisin seurannut päähenkilöiden elämää ihan vierestä. Ihan kuin olisin tuntenut heidät. Miten tarina olisikaan jatkunut, jos…?

5 Rantakahvila

Tartuimme kahden hengen kirjakerhomme kanssa Lucy Diamondin Rantakahvila-teokseen halusta kurkistaa idylliseen kahvilanpitäjän elämään jossain kaukana, tuulisella rannalla. Odotukseni olivat korkealla – kirjaa oli kehuttu vähän joka kanavassa.

Rantakahvila-teoksessa kolmekymppinen Evie Flynn sinnittelee pätkätöissä ja seurustelee ihan mukavan ja hyvin pedantin Mattin kanssa. Kun Evien täti kuolee yllättäen, Evie perii Cornwallissa sijaitsevan rantakahvilan.

Yhtäkkiä hän huomaa ylläpitävänsä kahvilaa ja elävänsä pienen kylän arkea.

Kirja on hieman hitaanlaisen alkunsa jälkeen täynnä kiehtovia tapahtumia, myös monenlaisia uusia alkuja. Mitä pidemmälle kirjaa kuuntelin, sitä enemmän vakuutuin siitä, että haluaisin itsekin joskus perustaa kahvilan. Sellaisen pienen ja idyllisen, pullantuoksuisen paikan, joka sijaitsisi jossain auringossa.

Viestittelimme kirjakerhon toisen jäsenen kanssa toisillemme muun muassa näin: ”Siis tää onkin ihana! Tekisi itse mieli laittaa kuppila pystyyn!” ”Mä melkein tunnen nenässäni noiden pasteijoiden tuoksun…” ”Hei joskus me pystytetään tällainen kahvila, sit isoina!” ”Tää tarina on jotenkin tosi viehättävä.”

Viehättävä tarina, täydellinen kesäkirja.

Tähän on tultu.

Minna

puheenaiheet kirjat suosittelen oma-elama
Kommentit (6)
  1. Minusta taas Rantakahvila oli superlässy, tylsä, ennalta-arvattava…

    1. Moi, kiitos kommentista! Olet oikeassa, ennalta-arvattava se kyllä ainakin paikoin oli. Kesäkirjaksi tosi kiva minusta, silloin saa lukeminen olla kevyttä – ultrakevyttä 😉

      Minna

  2. Pohdinkin juuri mitä sitä lukisi lomalla. Kiitos vinkeistä! Tähän asti omalla listallani on ollut ainakin Naoise Dolanin Exciting times.

    1. Moi, joo, nappaa ihmeessä kesälukemistoon näistä kevyistä teoksista joku! Luetko paljon englanniksi?

      Minna

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *