Vera Valan Aprikoosiyöt vie lukijan keväiseen Italiaan
Hanna Brotheruksen Ainoa kotini -teoksen jälkeen minun (ja kahden hengen kirjakerhomme) oli hankala tarttua uuteen opukseen. Oli tunne, ettei mikään kirja koskaan, ikinä voi yltää samalle tasolle kuin Brotheruksen esikoinen. Oli tunne, ettei mikään voi koskaan koskettaa yhtä syvältä kuin Ainoa kotini. Kaksi vuorokautta annoin olotilani tasaantua, sitten päätin yhdessä kirjakerhoystäväni kanssa valita uuden kirjan. […]