Asioita, joita en tajua
Havahdun monesti sellaiseen yksinmutinaan, jossa pään sisäinen mantrani menee jotenkin näin: en yhtään tajua, miksi jotakin tehdään, miksi jostakin puhutaan tai miksi ihmeessä jotakin asiaa ylipäätään tehdään. Yksinpuhinaani lukeutuvat myös lähinnä muiden ihmisten tekemisten tai tekemättä jättämisten (ihmistähän peruspsykologiankin mukaan ärsyttää eniten toiset ihmiset ja heidän tekemisensä) hämmästely sekä liikenne- tai sääolosuhteiden hirvistely. Joskus yksinpuheluni […]