Tag: lukeminen

Vastaan heti kärkeen, että ihan kaikki. Ihan kaikki. Siis kaikki. Miten joku on voinut saada aikaan niin todentuntuisen, överin ja hassunhauskan hahmon kuin Tarja Kulho? Paula Noronen on yksi suurimmista idoleistani. Pidän hänen tavastaan toimittaa, olla, esiintyä ja kirjoittaa. Pidän hänen huumoristaan. Niistä hetkistä, kun kuulen, näen tai luen ja muutamaa sekuntia myöhemmin räjähdän nauramaan. […]

On taas se aika vuodesta, kun äänikirjahyllyn kesäkirjapino hupenee vauhdilla. Kun kirjat ja niiden kiehtovat tarinat saavat huomiota enemmän kuin arkena. Kun aamukahvin jälkeen voi rötväillä kotivaatteissa, hörpätä toisen kupin kahvia kaikessa rauhassa, siirtyä terassille ihastelemaan istutuksia ja painaa kirjan korvilleen kaikessa rauhassa. Kun ei ole kiire minnekään.  Silloin ehtii lukea. Tai kuunnella. Vinkkasin aiemmin […]

Kun sain lukulukon auki koronan ja kaikenlaisten kevätkiireiden jälkeen, en muuta malttaisi tehdäkään kuin lukea. Pääasiassa kuuntelen kirjoja, mutta välillä tartun myös Storytelin lukumahdollisuuteen – riippuu ihan mielialasta ja päivästä (niin, ja siitä, ovatko silmälasit lähistöllä), kumpaan kallistun. Pääasia, että saan ahmia tarinoita. Huhti-toukokuussa luin kaikkiaan viisi ainakin hyvä-tasolle yltänyttä kirjaa ja suosittelenkin niitä kesälomalukemistoon […]

Tartuimme huhtikuussa Viisikko-kirjakerhomme kanssa Finlandia-voittaja-genreen valittuun Taivaallinen vastaanotto -teokseen. Taivaallinen vastaanotto on Jukka Viikilän toinen romaani. Se on erikoinen ja erityinen kertomus yksinäisyydestä, hengenvaarallisesta sairastumisesta ja siitä, millä tavoin lukijakunta ottaa teoksen vastaan. Finlandia-palkittu kirja kertoo kirjailija Jan Holmista, joka joutuu kiireelliseen leikkaukseen. Holm julkaisee sairaalasta päästyään omakohtaisen romaanin, josta ja jonka kirjoittajasta jokaisella on […]

Olen hurahtanut äänikirjoihin ja rakastan kaikenlaisia tarinoita. Tai ehkä en ihan kaikenlaisia, mutta hyvällä tarinalla minut saa koukutettua hetkessä! Hyvään tarinaan minulla ei ole antaa sen tarkempia speksejä, mutta muutama yhteinen piirre niillä on: hyvä tarina on taiten kirjoitettu ja kerrottu, se on oivaltava ja kielellisesti hyvää suomea. Se sisältää selkeän draamankaaren tai juonen, jonka […]

Seuraa toivepostaus. Ennen tätä toivetta olin jo hahmotellut otsikkotasolla kirjoitusta, jossa kerron, mitä blogeja seuraan. Vaikka nykysuunta taitaa olla sosiaaliseen mediaan keskittyvä, tykkään lukea blogeja. Oikeastaan tykkään enemmän lukea blogeja kuin esimerkiksi katsella TikTok-videoita tai Instagramin Reelsejä. Taidan olla vanhanaikainen, mutta minusta Instagram on kuvakerrontaan, blogeista saan luettua pidempiä stooreja. Seuraamissani blogeissa on muutamia yhteneväisyyksiä, […]

Kun kirja koskettaa, se koskettaa. Se jää mieleen, ja lukemisen jälkeen on vaikea palautua maanpinnalle. Vielä vaikeampaa on tarttua uuteen kirjaan – voisiko se koskaan yltää viiden tähden teoksen tasolle ja tarjota vastaavan luku- tai kuuntelukokemuksen? Olen aiemmin kirjoittanut hyvistä kirjoista, koskettavista kirjoista ja melkein järjen vieneistä kirjoista. Niistä yksi on Hanna Brotheruksen Ainoa kotini. […]

Olen aiemmin kirjoittanut hurahtaneeni äänikirjoihin. Erityisen kiehtovaa ja mielekästä se on siksi, että meillä on Helsinkiystäväni kanssa kahden hengen kirjakerho. Kerhossa me luemme samat opukset, jotka me olemme joko valinneet yhteistuumin tai molemmat tahoillamme vuorotellen. Olen koonnut parhaita paloja lukemistostamme blogiini ja arvioinut yksittäisiä teoksia, kuten Vera Valan Aprikoosiyöt ja Hanna Brotheruksen Ainoa kotini -teoksen, […]

Tutustuin Instagramissakin kiertäneeseen #historianilukijana-haasteeseen Villasukka-blogissa. Samalla sain bloggaajalta kutsun osallistua haasteeseen. Heti alkuun on todettava, että en ole aina ollut kova lukija, eivätkä kirjat ole olleet minulle se suosituin loma- tai vapaa-ajan tekeminen. Olen aina ollut hieman malttamaton luonne, joka on halunnut sohvannurkassa lukemisen sijaan touhuta, valmistaa ja olla äänessä. Kärsimättömyys elää minussa yhä. Vanhemmiten […]

Listasin kuusi omasta mielestäni kivaa kirjaa syksyyn. Kirjojen valitsemisessa noudatin kolmea kriteeriä: teoksen pitää olla jollakin tasolla kevyt ja helppolukuinen arjen vastapainoksi, sen pitää koukuttaa ensisivuilta ja siinä pitää olla pureksittavaa. Viimeisellä kriteerillä tarkoitan sitä, että kirja ei saa olla liian kevyt. Lukijalle on jätetty pohdittavaa, kaikkea ei selitetä eikä teos ole liian ennalta-arvattava. 6 […]