Itselleni ystävyys tarkoittaa lujaa kaverisuhdetta, jossa voidaan jakaa ilot, surut ja kaikki siltä väliltä. Ystävä on luotettava tyyppi, jonka kanssa voin nauraa, itkeä ja vitsailla – päivitellä maailmanmenoa. Ystävänpäivän kunniaksi päätin listata tekijöitä ja piirteitä, joista tunnistaa hyvän ystävän. Hyvän ystävän tunnusmerkit 1 Hyvä ystävä on rehellinen. Hän uskaltaa puhua suoraan, väittää vastaan ja kertoa […]

Viikko on kulunut nopeasti. Arki ja arjen pienet mukavat hetket ovat siivittäneet tätäkin viikkoa. Viikonloppuna touhusimme kaikenlaista sellaista, joka vie kiireentunnun ja työstressin mennessään. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa kuvakoosteena. Maanantai Viikon ensimmäisenä päivänä olin yhtä hymyä: sain mieheni työpäivän jälkeen lenkille Aurajokirantaan ja Turun mäkiä kiertämään sillä aikaa, kun yksitoistavuotias oli yleisurheiluharjoituksissaan. Luksusta. Viideltä, […]

Viisikko-kirjakerhomme helmikuun kirjagenre oli nuorten kirja. Valitsimme lukemistoomme Jeva Skalteskan Ette tiedä, mitä sota on -päiväkirjateoksen. Ennakkoajatukseni kirjasta olivat seuraavanlaisia: kirja on surullinen, kirja on järkyttävä, kirja sisältää sodan kauhukokemuksia, kirjassa eletään sodan keskellä, kirja on lohduton kuvaus siitä, mitä sota todella on. Ajatukseni pohjaavat pitkälti lukemaani ja kuulemaani. Skaletskan teosta on ylistetty eri medioissa, […]

Olin tammikuun lopulla toisessa rautainfuusiossani. Ensimmäinen annettiin kaksi ja puoli vuotta sitten. Taustana kerrottakoon, että olin tuota ennen kärsinyt raudanpuuteanemiasta yli kymmenen vuotta. Vuosittain olin syönyt sisätautilääkärin, työterveyslääkärin ja milloin minkäkin lääkärin ohjeesta rautakuureja kahdesta kahteentoista kuukautta kerrallaan, kuureina. Osa rautavalmisteista sopi minulle, osa ei. Osasta tuotteista tuli vatsaoireita, osasta ei. Yhteistä näillä kaikille oli […]

Näin somessa kivan tämän hetken parhaat -koonnin ja päätin soveltaa sitä blogin viikon parhaissa. Tämän viikon parhaimmistoon ylsivät tammikuun kääntyminen helmikuuksi, aurinkoiset pikkupakkaskelit, viikkoliikunnan tuoma energia ja mukava yleisurheilulauantai toimitsijatehtävissä. Tammikuu kääntyi helmikuuksi, valoisa aika on selvästi pidempi kuin muutama viikko sitten ja joka rintamalla kaikki ihan hyvin. Mikäs tässä. Tämän viikon parhaita juttuja… Kirja […]

On asioita, joissa minun tulee kehittyä ja petrata. Yksi sellainen on ekologisuus. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, kierrättäminen, kompostointi ja lajittelu tuntuvat hankalilta ja aikaa vieviltä. Olen kuitenkin mm. siistinyt sekä omaa että lapseni vaatekaappia ja lahjoittanut hyväkuntoisia vaatteita eteenpäin. Se on mielestäni mitä parhain ekoteko! Blogiryhmässämme päätimme ottaa alkuvuoden yhteiseksi blogijutuksemme ekologisuus-haasteen. Päätin tarttua tähän […]

Elina Annolan Kunnes kukkivat puut on upea. Se on rakennettu taidokkaasti. Tarina kulkee kuin pieninä aaltoina lipuen, kuljettaen lukijaa ja kuuntelijaa koko ajan eteenpäin. ”Meren oli annettava tulla. Meri oli kaunis.” Kertomus etenee kahdessa aikatasossa: päähenkilön elämän nykyhetkessä ja Auri-tädin 1970-luvun päiväkirjassa. Kerronta on rakennettu taitavasti, ja kirjailijan suomen kielen ja kirjallisuuden oppineisuus on havaittavissa […]

Takana on jälleen yksi tammikuinen viikko, ensi viikolla alkaa helmikuu. Aika kiitää, mutta onneksi olen (ainakin toistaiseksi) pysynyt perässä. Juuri nyt eletään omalla kohdallani ruuhkaviikkoja: työssä on paljon meneillään, monta asiaa, jotka vaativat joko ideoinnin, alkuun saattamisen tai loppupisteen piirtämisen, motivaatiotönäisyn tai armotonta näppäimistön nakuttelua dead lineen pääsemikseksi. Ohjauksia, opetusta ja hanketyötä. Kotirintamallakin on hulinaa, […]

Meidän perheessä leipä on melkein pyhä asia. Tai no, leipä on lähinnä minulle pyhä asia: se ei saa olla pelkkä vehnää, se ei saa olla yhtään kuivaa, se ei saa olla koostumukseltaan ja suutuntumaltaan tanttua eikä se saa esimerkiksi revetä, kun sitä halkaisee. Repeäminen liittyy lähinnä kaksipuolisiin ruisleipiin. Leipä sopii kahville, teelle ja ihanien kuumien […]

Seuraa toivepostaus. Olen aiemmin kirjoittanut lukemistani kirjoista ja arvioinut muutamia niistä tarkemminkin. En ole kuitenkaan koskaan tainnut kirjoittaa niistä teoksista, jotka jäivät syystä tai toisesta kesken. Nyt teen sen. Kaikkia keskeyttämiäni teoksia yhdistää muutama asia tai piirre: ne lähtevät käyntiin hyvin hitaasti, ovat pitkäveteisiä, kaunopuheisia ja liian kuvailevia. Lisäksi niissä seikkailee aivan liian monet henkilöhahmot, […]