Tag: ilmiöt

Viikko on ollut yksi syksyn kiireisimmistä. Se on ollut vaiherikas ja vähän villi. Viikonloppuna rentouduin, ulkoilin, kirjoittelin ja katselin ulos maisemaikkunasta. Kokosin viikon parhaat tällä kertaa runontapaiseen. Se alkoi maanantaina. Hullunmylly. Hullut päivät ja neton neton netto. Kaikilla kamalasti kaikkea. Kalenterissa päällekkäisyyksiä. Kalentereissa yllätyksiä. *** Kiire. Pimeää. Talvisia aamuja. Syksyisiä aamuja. Aamuja. Iltoja. Ikuisia iltoja. […]

Raha, kuluttaminen ja talous kaikkinensa ovat monelle herkkiä kohtia. Oma palkka salataan, eikä perheen kulutustottumuksista,rahanmenosta tai rahavaikeuksista huudella kovaan ääneen kylillä. Tuskin mikään muu kuin raha on yhtä vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja silti se saa varsin vähän sijaa puheessamme. Raha on kiistanaihe ja herättää tunteita. Vanhan totuuden mukaan rahaa on usein itsellä liian vähän […]

Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten minusta tuli ensimmäistä kertaa äiti. En unohda tuota hetkeä koskaan. Vuosi ja neljä kuukautta tämän jälkeen minusta tuli toistamiseen äiti, ja kolmannen kerran sain kokea tämän ihmeen 10 vuotta sitten. Statukseni onkin kolmen lapsen – kahden pojan ja yhden iltatähtitytön – äiti. Tämä status määrittelee minua oikeastaan enemmän kuin mikään muu statukseni: […]

Eräänä kiireettömänä syysloma-aamuna selasin Twitteriä. Aivotutkija Minna Huotilainen kysyi twiitissään ”Miksi otit koronarokotteen?” Hän pyysi seuraajiaan kuvaamaan rokotteen ottamisperusteen lisäksi sitä, miten meni ja minkälaisia oireita rokotteesta tuli.  Kertomaan oman rokotustarinansa. Pysähdyin ja pohdin omaa vastaustani, sitten kirjasin sen kommenttikenttään. Jäin uteliaana selaamaan Huotilaisen feediin kertyneitä kymmeniä vastauksia – miten ihmiset perustelevat ottamaansa rokotetta? Itseään […]

Villasukka-blogissa oli taannoin mahtava Miksi?-postaus. Kopioin idean ja kokosin oman elämäni tärkeät kysymykset blogiini! Miksi asiat tapahtuvat aina samanaikaisesti, kasautuvat? Hyvässä ja pahassa. Kun olet sopinut tapaamisen, osuu samalle ajankohdalle sattumalta lapsen lääkäri, apurahainfotilaisuus ja rintasyöpäseulonta. Miksi verhot pitää vaihtaa jouluksi? Tai pääsiäiseksi? Tai kevääksi? Miksi niitä pitää vaihtaa ikinä? Miksi popcornit haisevat pahalle mutta […]

…enkä niin ihan oikeasti syksyn alussa luullutkaan, mutta toivoa ehdin elätellä ja hetken hengitellä. Iloitsin rokotteista, rajoitteiden purusta ja siitä, että olimme vapaita. Nautin lähiopetuksesta, elokuvahetkistä ja ravintolaillallista. Unohdin yli kuukaudeksi THL:n raportit ja jatkuvassa nousukiidossa olleet tilastokäyrät. Uskalsin osallistua kasvokkain tapaamisiin ja nauttia illanistujaisista, matkustaa Helsinkiin koulutustilaisuuteen ja istua julkisissa kulkuvälineissä. Uskalsin riisua maskin. […]

Sain yhden elämäni parhaimmista tunnustuksista viime viikolla: minut valittiin Turun ammattikorkeakoulun Vuoden opettajaksi. Kunniamaininta sai minut liikuttumaan – palkitseminen tämän kokoisessa organisaatiossa tuntuu valtavan isolta jutulta. En meinannut uskoa korviani, kun esimies soitti minulle ja kertoi asiasta perjantai-iltapäivällä. En ollut muilta töiltäni ehtinyt henkilöstökokoukseen, joten olin autuaan tietämätön kunniamaininnasta. Hihkuimme ja nauroimme, minä tirautin muutaman […]

Olen aiemmin kirjoittanut kulukuurista ja siitä, millaisia onnistumisia ja sudenkuoppia kahden kuukauden seurantapisteeseen lukeutui. Kerroin myös asioista, joista en tingi, vaikka kulukuurilla olenkin: kahvi on minulle pyhä. Se ei saa olla mitä tahansa kuraa. Rakastan aamu- ja iltapäiväkahvihetkiä, niistä en luovu! Kahvista tulikin mieleeni kulukuuriin tiiviisti linkittyvä asia: kuluttajaheimo. Seuraan Julia Thurénia eli Juliaihmistä somessa. […]

Kirjoitin aiemmin syksyllä kulukuurista. Olen toteuttanut kulukuuria noin kaksi kuukautta ja onnistunut siinä melko hyvin. Olen aina ollut talousasioissa hieman höveli ja autuaan tietämätön, joten hieman yllätyin, että kulukuurilla voi onnistua. Antaisin itselleni arvosanaksi vahvan kahdeksikon. Erityisen ylpeä olen siitä, että olen oppinut seuraamaan kulutustani ja samalla korvamerkitsemään (kulukuurin tavoitteen mukaisesti) rahaa johonkin hieman isompaan […]

Näin on kysytty muutamissa seuraamissani blogeissa syksyn mittaan. Nyt päätin itsekin tarttua haasteeseen – milloin viimeksi nukuin päiväunet, pelkäsin tai söin jotain salaa lapsiltani? No, milloin viimeksi…? Nukuin päiväunet Minä edustan sitä ihmistyyppiä, joka ei päiväunia vetele. En ole koskaan ollut päivätorkkuja. Jos joskus sattumalta esimerkiksi puolikuntoisena huilailen tai torkahdan päiväsaikaan, olen sen jälkeen toimintakyvytön. […]