Aamun rauha

Rakastan näitä rauhaisia aamuja, jolloin omasta unettomuudestani huolimatta vauva ja ihana mies nukkuvat vierekkäin, minä istun sängyn reunalla ja katselen, kuinka auringonsäteet lankeavat tyhjälle tyynylleni verhon raosta. Rakastan näitä kahta ihmistä maailman eniten. Tiedän, että pian jompi kumpi herää, mutta sitä ennen saatan käydä vielä makuulle siihen viereen. Osaksi tätä perhettä. Kukaan ei juuri nyt odota mitään. Hoidettavat asiat ehtii hoitaa myöhemminkin, nyt on nautittava tästä rauhasta.

Lähden vauvan kanssa tapaamaan isovanhempiani tänään, ollaan yötä pois. Uskoisin, että kotiinpaluu tuntuu sunnuntaina poikkeuksellisen hyvältä!

(Ps. Ne D-vitamiinitipat löytyivät vaatekaapista.)