Tag: äitiys

Meikämaman tämän syksyn opetteluhommat: Opettelen koodaamaan. Siis ihan alkeita. Kävin hakemassa kirjastosta kasan lapsille suunnattuja koodauskirjoja (mm. molemmat Hello Ruby! -sarjan kirjat), pistin ihanan miehen etsimään mulle sopivat koodausalustat (tää termistö ei oo mulle kovin tuttua) ja nyt olen Scratchilla tehnyt jo yksinkertaisen sokkelopelin Koululaisten koodauskirjan ohjeiden avulla. Jippii! Onhan tästä pitkä matka vielä kirjoitetun koodin […]

Sen olen oppinut äitiydestä, ettei minkään kirjojen tai nettipalstojen ohjeet ole tarkoitettu sellaisinaan nieltäviksi, joka tilanteeseen sopiviksi käskyiksi. Tai vaikka olisivatkin, ei niitä kannata uskoa ja totella sokeasti. Äitiys on niin paljon muuta, kuin suorittamista ja ohjeiden noudattamista, kilpailua, parhaana olemista. Inhimillistä on, että jokainen haluaa olla paras äiti lapselleen. Tässä tulee jymypaljastus: ei tarvitse […]

Tää lapsi on kaikessa ärsyttävyydessäänkin vaan niin ihana. Pieni kasvaa niin kovin äkkiä, enkä voi uskoa, että vuosi sitten kärvistelin liitoskipujen ja ikuisuudelta tuntuvan odotuksen kanssa tietämättä edes, kumpaa sukupuolta vauva on. Kohta se jo täyttää vuoden! E:n persoonallisuus ja huumorintaju alkavat näkyä entistä selvemmin. Hän nauraa tietyille leikeille yhä uudestaan ja nauttii suunnattomasti esimerkiksi […]

En todellakaan suorita äitiyttä (enää), enkä yritä olla superäiti. En aio siivota, kun pikkumammutti nukkuu päikkäreitä (nytkin pötkötän sen vieressä ilman paitaa bloggaamassa kännykällä) enkä edes ottaa stressiä siivouksesta. Ajattelin lähinnä nukkua. (Kuvan taustana pikkumammutin, 10kk, taideteos Samsungin lasten tilassa tehtynä. Jepjep, annan sille mun kännykän välillä.) Ruokia en ole vauvalle koskaan tehnyt itse, purkki- […]

Taas huono yö ja aamulla kiukkuinen äiti (mutta herttainen vauva). Nyt syön vesimelonia, katon Frendejä ja pötkötän vauvan kanssa sohvalla. Ulkona ukkosti aamulla, nyt on enää sateista ja masentavan harmaata. Vauva kitisee, mä sotkin vahingossa sen vaatteet suklaatahroin ja nyt harmittaa. Kaiken lisäks vauva puklasi just ihan sikana. Iltapäivällä mennään postiin, mä syön eilistä lohta […]

Mullon sellai olo että… Kaikki on mun syytä. Joka helkkarin sota ja itku, kaikki tyynni vaan mun vikaa. Sekin kun vauva huutaa. Olen ihan huono äiti kun se vaan huutaa. Ja huono epätyttöystävä kun vonkaan seksiä. Kukaan ei voi ikinä rakastaa mua kun olen tämmöinen persenaama. Vaikka ulkonäössä ei silleen oo vikaa kylläkään. Mut luonteeltani. Vauva […]

On kamalaa koko ajan pelätä, että vauva herää tai itkee. En osaa lainkaan rentoutua. Tyttö nukahti mummolan terassille vaunuihin ja äiti istui ikkunassa kyttäämässä, liikahtaako vaunujen jalkapeite. Teki mieli sanoa kitaraa soittelevalle tytön sedälle ja pöytää kattaessa jutteleville mummolle ja papalle, että shhh olkaa nyt hiljaa jotta voin mennä pelastamaan mun maailman rakkaimman jos se […]

Milloinhan sitä oppisi antamaan itselleen anteeksi sen, ettei olekaan omien harhakuvitelmiensa täydellinen äiti, jonka lempeä ääni rauhoittaa vauvan sadasosasekunnissa. Äiti, joka haluaa imettää lastaan yksivuotiaaksi, koska imettäminen on niin ihanaa läheisyyttä, äiti, joka keskittyy joka hetki täysillä läsnäolemiseen, vauvan ihailemiseen, silittelyyn. Teen väärin vahingossa ja tarkoituksella, sanon ilkeästi ja ajattelen pahasti muista ihmisistä. Annanko itselleni anteeksi […]