Viime päiviin on mahtunut hieman huolta.

Taapero oksensi vaivihkaa bussissa perjantaiaamuna. Hetken toivoin, että kyseessä olisi vain reaktio uuteen ruoka-aineeseen, mutta totuus valkeni melko pian. Pieni oli melko raasu, oksensi kontillaan pää lattiassa ja tuijotti seinää apaattisena, joten käytiin varmuuden vuoksi päivystyksessäkin. Kaikki oli onneksi hyvin. Saatiin ohjeeksi tarkistaa kuivuminen kynttä painamalla – jos väri palautuu valkeasta normaaliksi vasta kahden sekunnin kuluttua, on lapsi kuivunut.

Satunnaista oksentelua jatkui sunnuntai-iltaan. Itse vietin sunnuntaiaamun kylppärin lattialla ja koko päivän kuumehorkassa nukkuen. Ihana mies hoiti pikkumammuttia, joka oli reipas, vaikkakin melko väsynyt. Välillä pieni tuotiin tissittelemään.

Eilen, maanantaina, oma olo oli jo hieman parempi (järkyttävää niskajumia ja päänsärkyä lukuunottamatta). Pikkumammutti tosin oli edelleen täysin uuvuksissa ja nukkuikin neljästätoista hereilläolotunnistaan puolet ja siihen päälle vielä 9h yöunet (plus edellisen yön hyvät yöunet!). Ihana mies on onneksi säästynyt (koputan puuta!) ja toivottavasti tää olis nyt tällä ohi. Tänään sekä minä että pikkumammutti ollaan jo saatu syötyä jotain kunnollistakin. Elämä voittaa!

Ps. Tukholmassa käytiin viime viikolla, siitä vähän myöhemmin lisää!