Ihmisten välisestä ystävyydestä
Olen siinä onnekkaassa tilanteessa, että mulla on useita kavereita ja jopa läheisiä ystäviä. Eilen yksi tärkeimmistä ystävistäni, myös ihanalle miehelle tärkeä ja pikkumammutin kummi, oli meillä käymässä. Teki tosi hyvää! Kokkailtiin porukalla, pelattiin, ihan vaan juteltiin kuulumisista. Sen jälkeen on ollut taas helpompi hengittää.
Eräältä toiselta pikkumammutin kummilta oli tullut suloinen ystävänpäiväkortti – kiitos! On ihanaa, että on ystäviä, jotka rakastavat myös pikkumammuttia.
Terveisiä myös sille ystävälle, jolle lähettelin eilen illalla Whatsappissa hymiöitä. Oli ns. ”psykologinen humala” päällä, taidettiin ihanan miehen kanssa olla vähän yliväsyneitä kun räkätettiin niille hymiöille. Toivottavasti ei haitannut!
Osallistuin myös erään entisen ystävän lahjaan. Siitä tuli hyvä mieli. Vaikkei enää olla ystäviä, voidaan silti olla moikkausväleissä ja arvostan yhteisiä vuosia.
Eräästä äiti-lapsiryhmästä olen saanut ystävän, joka laittoi ystävänpäiväterveiset viestillä. On niin ihanaa, että pikkumammutillakin on omia, pieniä ystäviä. Tuollaiset yksivuotiaat toki lähinnä koheltavat kukin omaan suuntaansa, mutta hetkittäin leikit risteävät. Ei ole hellyyttävämpää, kuin kaksi pientä halaamassa ja suukottamassa toisiaan.
Tärkeitä olette myös te, blogi- ja muut nettiystävät! ♡ On ihana jakaa kanssanne hetkiä ja tunteita ja ajatuksia. Olette kuka missäkin, osa vähän kauempana, mutta silti lähellä mun sydäntä. Kiitos, kun olette olemassa!
