Sata sanaa

Pikkumammutin sanavarasto on yli sata sanaa. SATA! Ihan hullua!

Se osaa sanoa ”kiitosh.”
”Sattuu.” (No ei ihmekään – oli korvatulehdus elämänsä ensimmäistä kertaa)
”Pupu.”
”Heppa. Ihhahhaa. Paijaa.” (Oli aika iso juttu paijata ponia!)
”Ishi töishä.”
”Äiki nukkuu.”

ja lukemattomia muita, ihania ja hellyyttäviä sanoja ja yksinkertaisia lauseita.

Kuinka tuo pieni on kasvanut noin isoksi?
Sydän pakahtuu, kun ajattelen, että vielä vuosi sitten hän osasi tuskin istua. Nyt hän kiipeää tuolin kautta pöydälle piirtämään, kun äidin silmä välttää. Pyytää nakkeja lounaaksi (syötiin pyttipannua), rakastaa mangososetta ja ulkoilua. Itkee niin sydäntäraastavasti, kun eroamme, mutta hymyilee kuin koko hänen maailmansa olisi muuttunut harmaasta värintäyteiseksi, kun näemme taas.

Hän on meille niin kovin rakas. Ja me hänelle.