Väsynyt ja syyllistyvä
Äiti on vähän tosi väsynyt. Aamusta asti on harmittanut kaikki. Keittiön maton alta kipitti muurahaisia (huimat 4 kpl, mutta varmaan niitä on sit lisääkin…), meinasin hävitä ekan Skip-Bo -erän (ja harmitti sit kun voitin ja ihanaa miestä vähän tais harmittaa kun se hävis), en ois jaksanut lähteä liikenteeseen vaikka oli sovittu puistopicnic. Ilmeisesti paloin vähän rasvauksesta ja varjossa oleilusta huolimatta, nyt on sosiaaliväsynyt olo ja vielä on porukkaa talossa.
Ruoka ja sauna vähän piristi, mutta kyllä tässä on taas ollut sensorttisia paskamutsi-syyllistymisiä ettei tosikaan. Ihanan miehen kaverit oli Marioa pelatessa vähän kovaäänisiä ja vauva säikähti itkuun saakka. Lähdettiin alakertaan rauhoittumaan mutta tyttö ei halunnutkaan rauhoittua. Vollotettiin sit molemmat äänieristetyssä huoneessa, mun tuntemukset oli tosi syvissä vesissä kun en vaan enää jaksanut rauhoitella, vaikka ois pitänyt. Mun olis äitinä ja aikuisena pitänyt jaksaa kärsivällisesti sitä itkua ja toisen hätää. Että onkohan sen kiintymyssuhde nyt pilalla? Entä jos se vaan inhoaakin mua? Tiedän, ettei vauva tahallaan oo inhottava, mutta mä hetken ajattelin niin. Siitä ajatuksesta mä eniten syyllistyn. Kun kuvittelen, että vauva tahallaan itkee ja kiukuttelee. Vaikka eihän se sille mitään voi.
Väsyneenä kaikki vaan sinkoaa johonkin uusiin ulottuvuuksiin. Se kokonaisvaltainen uupumus oman lapsen huutaessa on jotain sellaista, jota en olisi koskaan osannut kuvitella ennen äitiyttä. Pienen itku raastaa sydäntä ihan eri tavalla kuin mikään muu kipu maailmassa. Täytyy vaan opetella sietämään sitä itkua ja niitä omia syyllisyydentuntoja. Joskus väsyttää, eikä sille voi mitään. Jatkossakin tulee hetkiä kun itketään vauvan kanssa sylitysten enkä saa tehtyä asialle mitään. Kuuluu elämään, eikös?
Nyt pieni onneks nukkuu sohvalla, ihana mies kavereineen on saunassa. Tulevat varmaan kohta ja herättävät pienen. Täytyy kerätä voimia tyynnyttelyyn. Onneks kohta pääsee nukkumaan, voidaan kaikki kolme käpertyä levitetylle sohvalle vieretysten. Koko pieni perhe.
