Ajattelin maallikon näkökulmasta tarkastella syntejä – ja ennen muuta sitä kysymystä, kuinka syntisiltä nämä synnit nykyajasta käsin näyttävät ja miten ne omakohtaisesti koen.

Mikä ratkaisee sen, voiko elämänmuutos onnistua ja voiko se olla muuta kuin alkusoittoa loputtomille samanlaisille muutoksille, joista lopulta aina versoo sama tyytymättömyys?

Maanviljely ei ole mitä hyvänsä liiketoimintaa. Kannattava maanviljely on edellytys sille, että meillä on ruokaa.

”Robin Hoodeja” voi osua itse kunkin polulle jossakin tilanteessa. Jottei sinun kukkarosi kevenisi tällaisten henkilöiden vaikutuksesta, sinun tulisi ennen muuta ymmärtää, mitä on tapahtumassa, ja pitää pää kylmänä.

Vaatteiden ja jalkineiden käyttöiän pidentämiseksi on monia pieniä konsteja, joiden avulla voimme saada lempivaatteemme ja –kenkämme palvelemaan meitä pidempään.

Kysymys, mitä arvostamme ja millainen ihminen haluaisimme olla, ei riitä. Se tarvitsee parikseen tämän kysymyksen: millaiseksi arvostamaksemme henkilöksi meissä on aineksia.

Missä itselleen valehtelu ja päihteet yhdistyvät, on aina isoja vaaranpaikkoja. Alkoholinkäytön osalta itselle valehtelun suossa ollaan vielä aika syvällä.

Ongelma on siinä, miten olemme tottuneet näkemään materian ja miten olemme hyväksyneet sen kertakäyttöisyyden. Tämän sijaan meidän tulisi opetella arvostamaan materiaa.

Ei meidän tule kieltää omistajuuttamme ja valtaamme eläimiin eikä piilotella sitä korulauseisiin tai vastakkainasetteluihin vaan opetella käyttämään valtaamme ja vastuutamme viisaasti.

Kun saamme riisuttua ajan hahmottamisen ympäriltä harhaanjohtavat tunteet eli sen, mitä juuri nyt kovasti tekisi mieli tai mikä tuntuu mälsältä, pystymme kohtaamaan ajan ja sen kulumisen paljon realistisemmin.