Tag: ilmiöt

Sano se ääneen -sarjan kirjoitus koskee tällä kertaa ajankohtaista aihetta ja ilmiötä, jota tarkastelen omista lähtökohdistani käsin, perustuen havaintoihini ja kokemuksiini. Tämä kirjoitus päättää koronapostaukseni ainakin toistaiseksi, lupaan sen! Kuten minkä tahansa kotitestin tekeminen, koronatestinkin tekeminen on haastavaa kotioloissa. Testi pitää osata tehdä kaiken tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan, testiohjeet pitää osata lukea ja tulkita, […]

Kevät ja kevätaurinko. Siinä on sellainen (helvetillinen) yhdistelmä, joka on minunlaiselleni ääripääihmiselle liikaa. Pidän kuumista ja aurinkoisista kesistä sekä kylmistä ja lumisista talvista. Kaikki siltä väliltä on hieman liikaa. Jos kuitenkin pitää valita syksystä ja keväästä, valitsen syksyn – yhtäkkinen kevät paljastaa kaiken, enkä minä pidä siitä. Useimmille kevät on uusi alku ja hersyvän ilon […]

Kriiseillä ja sairauksilla ei pitäisi eikä saisi mässäillä. Pyrinkin kirjoittamaan tämän paljon toivotun blogitekstin, meidän perheemme koronatarinan järki, totuus ja kaikenlainen inhimillinen ajattelu edellä. En mässäile, en liioittele enkä vähättele. Käytän omien havaintojeni ja kokemusteni lisäksi kymmenvuotiaan ”koronapäiväkirjamerkintöjä” ja WhatsApp-viestejä – hänen luvallaan tietenkin. Akuutin sairausvaiheensa jälkeen tytär oli hyvin nopeasti toimeton, ja ”mulla ei […]

Monissa blogeissa ja somessa on liikkunut hassunhauska kirjoitushaaste. Siinä kirjoitetaan totuuksia itsestä aivan tiettyihin kysymyksiin vastaamalla. Ikään kuin aikuisten ystäväkirjaan. Tartuin tähän, joten täältä pesee! Speed date -kysymykset Siviilisääty: Naimisissa Syntymävuosi: 1977 Koulutus ja ammatti: Filosofian tohtori (kansanterveystiede), lehtori ja projektipäällikkö Horoskooppi: Vaaka Kiinalainen horoskooppi: Käärme Perheeseeni kuuluvat: Aviomies, kaksi aikuista poikaa ja kymmenvuotias tytär […]

Venäjän ja Ukrainan sotatila on paitsi pelottava myös äärimmäisen surullinen. Huomaan, että ahdistus pyrkii hiipimään mieleen ja saa sen nopeasti mustaksi – entä jos tämän onkin lopun alkua? Kuten aiemmin olen kirjoittanut, tarvitsen tietoa, jotta voin saada realistisen kokonaiskäsityksen asiasta, mutta toisaalta minun on rajattava uutistulvaa. Ehkä juuri siksi olen saanut yöni nukuttua ja jatkettua […]

Näin ajattelin kirjoittaa omasta ja mieheni toipilasajasta. Siitä, miten päivät toistavat itseään ja miten pienet näppärät pyynnöt ja kaikenlaiset ikään-kuin-hoitotoimenpiteet alkavat ärsyttää. Nämä päivät ovat olleet pitkiä. Kelloa on katsottu. Olen lähtenyt ajelemaan, kävelemään, kauppaan, apteekkiin ja alakertaan päästäkseni hengähtämään. Kerran menin saunomaan, vaikka en saunojaihminen olekaan – siellä sain olla hetken yksin. Nämä päivät […]

Vaikken mikään runotyttö ole koskaan ollutkaan, olen ollut aina kova tyttö haaveilemaan. Kun ymmärsin, että julkisanotuista unelmista tulee herkästi tavoitteita, rohkenin sanoittaa unelmiani ääneen. Kun huomasin, että näistä tavoitteiksi kirjatuista ja ääneen lausutuista haaveista alkaa tulla taivaantosia, aloin unelmoimaan entistä enemmän. Kirjasin muutaman tämän hetken unelman ylös, ja tältä se listaus nyt sitten näyttää. Kesäasunto […]

Havahdun siihen, että pestävää pyykkiä ei ole. Pyörin kuin väkkärä itseni ympäri pesukoneen edessä, sitten kaivan vimmatusti kodinhoitohuoneen kaappeja löytääkseni jemmatut likapyykit. Yhdessäkään kaapissa ei ole ainuttakaan vaatekappaletta. Pesukoneen edusta on siisti, ja pesukoneestakin löydän vain kymmenvuotiaan sukkaparin ja treeneissä hikistyneen t-paidan. Vaeltelen hermostuneena suihkutilan puolella – löytyisikö edes  pesuun joutavia pyyhkeitä? Siirryn keittiöön. Keittiössä […]

…tai mitä tuumaat? Olemme kärvistelleet – ja samalla oppineet elämään – kaksi vuotta tuon viheliään ja muuntautumiskykyisen viruksen armoilla ja toimineet tiukasti sen ehdoilla. Varauloskäyntiä tai oikoreittiä onneen ei ole ollut, on eletty päivä ja hetki kerrallaan. Olen ollut kiitollinen jokaisesta terveestä päivästä. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei koko tunneskaalaa ole käyty läpi: olen pelännyt ja […]

Kirjoitin aiemmin inhimillisistä kohtaamisista. Olen huolissani oman aiemman (ja vähän nykyisenkin!) ammattini näkökulmasta mutta erityisesti potilaana. Olen kahden vuoden aikana vieraillut kahdesti erikoissairaanhoidossa vuode- ja leikkausosaston potilaana. Ensimmäisen kerran jälkeen ajattelin kaiken olevan sattumaa, mutta nyt toisella visiitilläni aloin todella huolestua: onko potilas keskiössä unohtunut? Sairaanhoitajan työ on ennen kaikkea kohtaamista ja vuorovaikutusta. Työtä tehdään […]