Taina Latvala: Ennen kuin kaikki muuttuu
Viimeisen vuoden ajan olen vältellyt kirjoja, joissa käsitellään läheisen kuolemaa. Syy lienee itsestään selvä. Aihepiiri on liian arka ja tuore. Sydän on vielä ihan rikki.
Niinpä Otavan arvostelukappaleena lähettämä, Taina Latvalan uunituore novellikokelma Ennen kuin kaikki muuttuu oli minulle todella kova pala. Siinä kun heti ensimmäisessä novellissa kerrotaan isän kuolemasta. Päätin tallettaa kirjan hyllyyn, jonnekin takariviin, sydämen eheytymistä odottamaan. Ehkei niin kävisi koskaan.
Joku kirjassa kuitenkin veti puoleensa. Ehkä se oli kansi, jossa tyttö ikään kuin juoksee kirjan sisälle. Lukijan ei auta muu kuin juosta perässä, ottamaan selvää, mistä novellikokoelmassa on kyse. Tai kenties tyttö kirjan kannessa on lukija itse.
Siltä ainakin tuntui, kun luin novellia Italialainen ystävä. Lukukokemus oli vähintäänkin hämmentävä. Tajusin nimittäin novellin käsittelevän paitsi Edinburghia ja italialaista katusoittajaa, myös asuntoa, jossa asustelin kaupungissa jonkin aikaa itse viime kesänä. Hetken aikaa tuntui siltä kuin olisin hypännyt keskelle satua Kultakutri ja kolme karhua. Hetken aikaa tuntui kuin olisin ollut tuossa ihanassa kaupungissa taas.
Isän menetys on kirjassa niin määräävä teema, että sydäntä puristi lukiessa välillä niin ettei meinannut henki kulkea. Välillä huomasin kuitenkin nauravani myös ääneen. Tässä ote luvusta ’Onnistuneen kampaajakäynnin jälkeen’:
Edellisessä elämässään hän oli hiiri, nyt hänestä on tullut leijona, kukaan ei voi enää hämätä häntä myrkytetyllä juustolla. Häntä ihaillaan ja pelätään, hän ylittää suojatien pää pystyssä ja kävelee päin punaisia. Hän uskoo autojen pysähtyvän hänen takiaan, ja niin ne pysähtyvätkin – äkkiä jarruttaen.
Ennen kuin huomasinkaan, olin lukaissut lähes koko kirjan.
Ja sitten minä luin kirjan viimeisen luvun ja sen viimeiset sanat. Ja sitten minä itkin.
*
Taina Latvala: Ennen kuin kaikki muuttuu (Otava, 2015)
Ennen kuin kaikki muuttuu on kertomuskokoelma aikuiseksi kasvamisen vaikeudesta, kohtaamisista, jotka jättävät jälkensä ja hetkistä, joiden jälkeen mikään ei ole enää ennallaan.