Marian Keyesiä tapaamassa, osa 1 – kirjabloggaaja Irlannin suurlähetystössä

Tässä pieni kertaus viime viikon ihanista ja ihmeellisistä tapahtumista:

7.5. 2018

Nyt jännittää ja pahasti. Jalkani ovat hyytelöä ja käteni tärisevät. Seison Irlannin suurlähettilään residenssin edessä, jonne olen tullut tapaamaan en enempää enkä vähempää kuin suosikkikirjailijaani Marian Keyesiä ja hänen miestään Himselfiä eli Tony Bainesiä. Suurlähetystössä pidetään Marian Keyesin Suomen-vierailun kunniaksi pieni vastaanotto, jonne minutkin on kutsuttu (iik). 

Viimeiset kolme päivää olen juossut ympäri kaupunkia etsimässä sopivaa asua, sillä kutsussa mainittu pukukoodi ’business’ ei ole niitä kaikkein helpoimpia ratkaistavia. Juoksentelen kaupasta toiseen etsimässä mekkoja ja kenkiä. Rahtaan niitä kotiin, lähetän selfieitä äidille ja ystäville, kannan kasseja takaisin kauppaan. Edellisenä iltana viisi minuuttia ennen kuin kaupat menevät kiinni löydän vihdoin kivan mekon ja korkokengät. Lainaan äidiltä jakun ja laukun (kiitos äiti!) ja voilà – bisneslookini on valmis. 

Olen pähkäillyt yötä myöten mitä sanoa Marian Keyesille ja Himselfille, ja miten puhutella suurlähettilästä. ”Ehkä sä et pääse niiden kanssa edes juttelemaan”, ystävät lohduttelevat. 

Sitten ei muuta kuin jalat tottelemaan ja suurlähettilään residenssin ovesta sisään. Jätän takkini naulakkoon ja samassa näen heidät. Irlannin suurlähettiläs Maeve Collins, Marian Keyes ja Tony Baines seisovat eteisessä ottamassa vieraita vastaan. Totta puhuen näen ensin Himselfin, jota on mahdoton olla huomaamatta, sillä hän on todella pitkä (ja komea) mies. Suurlähettiläs toivottaa minut lämpimästi tervetulleeksi. Toivon kovasti vastanneeni hänelle jotain järkevää. Seuraavana kättelyvuorossa on Marian. Näen hänet vasta kun vuoroni koittaa, sillä hänen ympärillään parveilee ihmisiä ja kirjailija on puolestaan aivan pikkuruinen. Ihmiset jatkavat matkaansa… ja siinä hän nyt on. Nainen, jota olen ihaillut viimeiset 23 vuotta. Ilmielävänä edessäni. Nyt olisi se hetki, jolloin pitäisi sanoa jotain järkevää. Mutta jostain kumman syystä kaikki ne fiksut ja filmaattiset asiat, jotka olin ajatellut hänelle sanoa, karkaavat jonnekin kauas pois. Ei tässä näin pitänyt käydä. Fiksut ja filmaattiset, palatkaa takaisin! (Kaikenlaista kyllä höpötän. Myös Himselfille. Parasta jatkaa matkaa ennen kuin sanon jotain ihan höhlää.)

       Marian Keyes ja Irlannin suurlähettiläs Maeve Collins. 

Käyn istumaan pieneen saliin, jossa Marianin on tarkoitus lukea ote uusimmasta kirjastaan The Break. Teos ilmestyi juuri suomeksi Tammen kustantamana nimellä Aikalisä. Salin vierustalla olevan lipaston päälle on aseteltu pieniä kulhoja, joissa on kirjailijan rakastamia Percy Pig -nameja. Miten ihana ele! Jäämme vierustoverini kanssa karkkeihin kerta heitolla koukkuun. 

Irlannin suurlähettiläs pitää Marian Keyesin kunniaksi todella hienon puheen, jossa hän tiivistää täydellisesti sen, mitä kirjailija irlantilaisille merkitsee ja mistä tämän kirjoissa on kyse. Suurlähettiläs kuvaa Keyesin romaaneja hauskoiksi, viihdyttäviksi ja erinomaisesti kirjoitetuiksi teoksiksi, jotka onnistuvat olemaan samalla kertaa erittäin irlantilaisia mutta myös yleismaailmallisia. Ne kertovat muuttuvasta Irlannista naisen näkökulmasta ja käsittelevät vaikeita teemoja, kuten alkoholismia, perheväkivaltaa ja masennusta. Suurlähettiläs toteaa, että vaikka näitä aiheita on tunnetusti käsitelty irlantilaisessa kirjallisuudessa maailman sivu, vain harva kirjailija on pystynyt samaan kuin Marian Keyes: luomaan hahmoja ja heidän omalaatuisia mutta tyypillisen irlantilaisia perheitä, joihin lukija pystyy niin hyvin samaistumaan. Keyesin kirjojen kenties tärkeimpänä ominaisuutena suurlähettiläs pitää tuomitsevan äänensävyn puuttumista. Kirjoissa ei tyydytä vain kuvaamaan nyky-Irlantia, vaan herätellään myös keskustelua siitä, millaista tuossa yhteiskunnassa on naisena elää. Ne eivät siis ole vain viihdettä, vaan voimakkaasti kantaaottavia kirjoja. Marian Keyes on puheesta silminnähden otettu.

Sitten Marian laittaa päähänsä hurmaavat punaiset lukulasit ja lukee otteen uusimmasta kirjastaan, minkä jälkeen yleisöllä on tilaisuus esittää kysymyksiä. Kirjailijalta kysytään muun muassa mahdollisista elokuva- tai televisioproduktioista, tulevista kirjaprojekteista sekä tietysti myös Aikalisä -romaanista.

                                                             

Lopuksi siirrymme toiseen saliin, jossa tarjoilijat kiertelevät tarjoilemassa mitä herkullisimpia pieniä alkupaloja. Mukavassa seurassa ja ihanien irlantilaisherkkujen parissa aika kuluu kuin siivillä. Tämä ilta ei unohdu koskaan! 

Kaikki kuvat: Irlannin suurlähetystö

All photos courtesy of the Embassy of Ireland