Haluaisitko yöpyä kuin J.K Rowling?
Yksi taannoisen Edinburghin-matkani ehdottomista kohokohdista oli se, kun pääsin The Balmoral -hotelliin katsomaan huonetta – sviittiä – jossa J. K. Rowling kirjoitti loppuun Harry Potter -kirjasarjan viimeisen osan Kuoleman varjelukset. Muistattehan? Kun kirjailija kirjoitti Varjeluksia, mediassa raportoitiin, että hän on vetäytynyt kirjoittamaan kirjaa ”erääseen” hotelliin.
Noh, Edinburghissa sitten selvisi, mistä hotellista oli kyse. Selvisipä ihan äärettömän helposti myös tuon huoneen numerokin, eli 552. Jaa mitenkö? Kas tiedot oli painettu Edinburghin kirjailijoita esittelevään karttaan. Siinä ne sitten lukivat, hotellin nimi ja huoneen numero. Mustaa valkoisella.
Otin sitten yhteyttä hotelliin ja kysyin pääsisikö kyseistä sviittiä kirjablogiani varten vilkaisemaan. Pääsisi, jos se edellinen vieras olisi lähtenyt, eikä uusi vielä saapunut, ja löytyisi sopiva, lyhyt hetki. Ennen kuin nyt revitte pelihousunne – tai mihinkä ikinä olettekaan tätä lukiessanne pukeutuneet, niin istukaa hyvät ihmiset alas ja siemaiskaa vaikka kulaus aina niin rauhoittavaa lattea. Kyse oli nimittäin todellakin vain piipahtamisesta. Minuutteja en laskenut, mutta ei niitä kovin montaa ollut. Kuvia en saanut ottaa. Lähettäisivät minulle kuulemma pressikuvia. Sellaisia, joissa näkyisi huoneen hienoja yksityiskohtiakin. Vaan ei niitä sitten koskaan kuulunut.
Kovasti yritin kuvia jälkeenpäin hotellista kalastella ja yhtä kovasti minulle lupailtiin, että juu, kyllä se ja se taho lähettää. Lopulta sain yhden kuvan. Yhden. Mikä sai pohtimaan tämän postauksen järkevyyttä. Mitä ideaa on kirjoittaa tunnetun kirjailijan sviittiä kuvaileva juttu… hmm… ilman kuvia?
NOH, yritetään. Köpittelin siis The Balmoral-hotellille sovittuun aikaan. Jännitti, koska hotelli on sieltä hienoimmasta päästä, eli ei sellainen, johon itsellä olisi tässä elämässä koskaan varaa. Olin sopinut tapaamisen Sandy-nimisen henkilön kanssa. Jostain olin saanut päähäni, että naisen sukunimi oli Granger. Se oli mielestäni hyvinkin hupaisa yhteensattuma ja hihittelin sille koko kävelymatkan. Naisellahan oli sama sukunimi kuin yhdellä Harry Potterin hahmoista, hi hii! Näyttäisiköhän hän aivan Hermionelta?
Kun pääsin paikalle, pälyilin henkilökuntaa etsien mahdollisimman paljon Hermione Grangeria muistuttavaa naista. Kipitin sitten vahtimestarin luo ja kysyin Ms. Hermione ei kun Sandy…öö Grangeria ei kun – ja viime hetkessä muistin naisen oikean sukunimen. Vahtimestari katsoi minua hivenen hämmentyneenä. ”Juu. vastaanottotiskiltä löytyy”.
Häh? Eihän vastaanottotiskillä ollut naisen naista. Tiedustelin sitten asiaa yhdeltä mieheltä. ”Juu, minä olen, hauska tavata viimein!”
Suuni loksahti auki. Edessäni seisoi MIES. Älkää nyt ymmärtäkö väärin. Olen minä miehiä ennenkin nähnyt. Mutta kun tämän Sandyn piti olla NAINEN. (Joo. Edes se, että Alexander Mc Call Smithiä oli Edinburghin kirjafestivaaleilla kutsuttu koko illan ajan Sandyksi ei antanut paksulle päälleni mitään viitteitä siitä, että Sandy voisi olla täällä miehen nimi).
Mutta asiaan. Sandy lähti sitten esittelemään minulle sviittiä numero 552, joka tunnetaan nykyisin nimellä J.K. Rowling Suite. Sviittiä, jonka ovea koristaa ihana, messinkinen pöllö. Ilmiselvä Hedwig!
Ensimmäinen yllätys sviittiin astuessa oli ehkä se, ettei se ole millään tavalla hieno tai loistokas. Ei luksusta, ei mitään erityistä. Sen sijaan paikka oli pikemminkin kotoisa, viihtyisä ja rauhallinen – eli juuri sellainen, missä olisi varmasti ihana keskittyä kirjoittamiseen.
Kuva: Roccofortehotels
Sisään astutaan kapeahkoon olohuoneeseen. Siinä on sohva, varsin epämukavan oloinen nojatuoli, kaksi pientä työpöytää huoneen molemmin puolin ja ikkunat Edinburghin pääostoskadulle, Princes Streetille. Tämä onkin yksi hotellivieraita eniten kummastuttanut asia, The Balmoralin monista huoneista kun aukeaa henkeä salpaavan huikeat näkymät Edinburghin linnalle.
Pitää kuitenkin muistaa, että Edinburgh on Rowlingin kotikaupunki, hän on asunut siellä viimeiset parikymmentä vuotta. Hän näkee Edinburghin linnan siis halutessaan vaikka joka päivä. Kirjailija ei myöskään tullut hotelliin ihailemaan maisemia, vaan saattamaan päätökseen maailman suosituimpiin kuuluvan kirjasarjan. Tuohon tarkoitukseen huoneen 552 rauhallisuus sopii siis varmasti hyvin.
Sviitin suurin yllätys lienee tämä: olohuoneen vasemmassa nurkassa on erkkeri, jossa on Hermestä esittävä marmoripysti. Hermes seurailee ikkunasta ostoskadun vilinää, eikä siinä mitään. Kukapa ei shoppailusta haaveilisi. Mutta jos pystiä katsoo tarkemmin, erottaa sen takaosassa haalistuneen tekstin. Se on kirjoitettu mustekynällä. Juupa joo, hotellin omaisuutta on tärvellyt kukas muu kuin Rowling itse. Hän on kirjoittanut marmoriin tekstin:
JK Rowling finished writing Harry Potter and the Deathly Hallows in this room [552] on 11th Jan 2007.
Sandyn mukaan kukaan ei ole kuulemma yrittänyt varastaa pystiä, mutta varmuuden vuoksi se on kuitenkin sijoitettu lasikuvun alle. Eihän sitä koskaan tiedä…
Sviitin kahdelle työpöydälle on sittemmin sijoitettu Harry Potter -rekvisiittaa. Vasemmassa päädyssä sijaitsevalla pöydällä on kirjasarjan aikuisten painokset ja vastapäisellä seinällä lasten painokset.
Olohuoneen päädystä (kuvassa telkkarin vierestä oikealla) kuljetaan makuuhuoneeseen, jossa on todella mukavan näköinen sänky ja massiivinen televisio. Mitähän ohjelmia Rowling katsoi täällä yöpyessään? Makuuhuoneen yhteydessä on marmorinen kylpyhuone kylpyammeella.
Sandyn mukaan kirjailija oli alun perin varannut majoituksen vain pariksi yöpyksi, mutta päätyikin sitten majailemaan The Balmoralissa pari viikkoa. Liekö syynä ollut hotellin viihtyisyys ja halu kirjoittaa kirjasrjaan mahdollisimman hieno loppu?
Mihin hintaan sviittiin sitten pääsee yöpymään?
J.K. Rowling Suite maksaa ajankohdasta ja henkilömäärästä riippuen 500 – 1200 puntaa per yö.
Usein siellä yöpyy kuulemma lapsiperheitä, joissa lapset ovat henkeen ja vereen Harry Potter– faneja. Heille hotelli järjestää kaikenlaista yllätystä. Sviittiin tuodaan esimerkiksi Harry Potter -teemaisia kuppikakkuja, juomia ja kaikkea muuta kivaa.
Scott Monument, The Balmoral ja kuvassa täplät todisteena siitä, että sade pääsi taas yllättämään.
Kuva: irisihmemaassa