Eowyn Ivey: Lumilapsi

On kirjoja, ja sitten on kirjoja. On kirjoja, jotka lukaiset parissa tunnissa ja unohdat ne saman tien. On kirjoja, joiden ääressä jumitat viikosta toiseen, koska ne eivät vain etene. Ja sitten on kirjoja, joiden jokaikisen lauseen ja kielikuvan ääreen haluaisit uppoutua tuntikausiksi, mutta et voi, koska illalla ajattelit lukevasi pari tuntia ja nyt aamu jo sarastaa, töihin täytyy mennä ja arkiaskareet kutsuvat. Kirjoja, joita et päästäisi käsistäsi edes viimeisen sivun luettuasi. Eowyn Iveyn Lumilapsi on tällainen kirja: kaunis kuin kuurankukka, lumoava kuin vastasatanut lumi. Vaikka kirja on sydäntä pusertavan surullinen, se on taianomainen kuin tähtitaivas sydänyönä, eikä sen haluaisi päättyvän - milloinkaan. 

Lumilapsi on mykistävän kaunis, koskettava kertomus, jollaisia tulee vastaan vain harvoin. Kirjailijan inspiraation lähteenä on toiminut venäläinen kansansatu Snegurochka, Lumityttö. 

 Jack ja Mabel ovat lapsettomuutaan sureva viisikymppinen pariskunta, joka muuttaa 1920-luvulla Alaskan lähes asumattomaan erämaahan aloittaakseen elämänsä alusta. Mutta Alaska on julma ja karu paikka ja uusi elämä yllättää raskaudellaan. Pariskunta suree lapsettomuuttaan tahoillaan, ja on kasvamassa erilleen. Kun rankan syksyn jälkeen sataa lumoava ensilumi, Jack ja Mabel rakentavat hetkellisen ilon valtaamina lumesta lapsen. Mutta aamulla lapsi on poissa. 

Pian pariskunnan pihalla alkaa kuitenkin liikkua pieni tyttö, joka kutsuu itseään Fainaksi. Onko tyttö totta vai tarua?

Katso kirjan traileri tästä:

Eowyn Ivey: Lumilapsi (Bazar Kustannus, 2013) Suomennos Marja Helanen.

Englanninkielinen alkuperäisteos: Snow Child (2012)

Kirja oli vuoden 2013 Pulitzer-finalisti. Se on alaskalaisen Eowyn Iveyn esikoisromaani. (Kirjailija on muuten saanut nimensä Taru sormusten herrasta -kirjan hahmon mukaan.) 

Kommentoi