Miksi luen chick litiä? Siksi, että voin! Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää 2015!
”Miksi luen chick litiä? Siksi että voin!”
Eikö tuo olisikin mitä mainioin motto chick lit- faneille näin YK:n kansainvälisenä lukutaidon päivänä, jota siis vietetään tänään 8. syyskuuta?
Niin, hyvää lukutaidon päivää vaan kaikille! Mitenkäs aiotte sitä viettää?
Itse aion lukea Jojo Moyesin kirjan Paris for One. Ja syödä suklaata. (Niin kehotetaan tekemään kirjan kannessa. Pakkohan sellaista neuvoa on noudattaa).
Mutta asiaan. Törmäsin kyseiseen kirjaan ensimmäisen kerran netissä tämän vuoden alussa. Jojo Moyes on yksi suosikkikirjailijoistani, mutta tästä teoksesta en ollut kuullut sanaakaan. Olin ällistynyt. Miten näin tunnetulta kirjailijalta oli saattanut ilmestyä uusi teos ilman, että siitä kerrottiin missään? Kirja piti oitis tilata netistä.
Kun se vihdoin saapui, olin entistä ällistyneempi. Paketista paljastui ohut, vain noin 100 sivua pitkä (tai lähinnä lyhyt) läpyskä, jonka fontti oli niin suurta, että naapuriinkin näkyi. No, pystyipä kerrankin lukemaan ilman rillejä. Eniten yllätti kuitenkin kirjan sisältö. Lauseet oli lyhyitä. Todella lyhyitä. Ja selkeitä. Ja yksinkertaisia. Ensireaktioni oli kutakuinkin tämä: HÄH????
Kesti tovi, ennen kuin tajusin, mistä oli kyse (no en minäkään kaikkea voi aina ihan heti tajuta). Olin ostanut selkokielisen kirjan. Sellaisia julkaisee Britanniassa Quick Reads -niminen järjestö, jonka nimi toki luki kirjan kannessa, mutta ei se sanonut minulle mitään. Siispä kiirehdin ottamaan selvää, mistä oli kyse.
Toisin kuin meillä Suomessa,jossa lukutaitoasiat ovat melko hyvällä tolalla, Britanniassa joka kuudes työikäinen aikuinen pitää kaunokirjallisuuttta joko niin vaikeatajuisena tai tylsänä, että jättää mieluummin koskematta koko tekeleisin.
Järjestön tarkoituksena onkin houkutella nämä lukemista syystä tai toisesta kammoavat kirjojen ääreen.
Niinpä järjestö pyytää joka vuosi muutamaa erittäin suosittua kirjailijaa kirjoittamaan lyhyen, selkeällä ja hyvin helposti ymmärrettävällä kielellä kirjoitetun tarinan, joka ei muutoin poikkea tavallisesta kirjasta mitenkään. Tavoitteena on tällä tavoin saada jokainen löytämään kaunokirjallisuuden ilo.
Ainakin tämä Jojo Moyesin kirja(nen) on myynyt kuin häkä (se on aivan yhtä koukuttava kuin huippusuositun kirjailijan muutkin kirjat), joten joko järjestö on onnistunut tavoitteessaan erinomaisesti, tai sitten myyntilukuihin ovat vaikuttaneet osaltaan myös kaltaiseni kyseisen kirjailijan fanit, jotka ostaisivat lempikirjailijoidensa kirjoja vaikka he kirjoittaisivat kiinaksi. Tällä kertaa toivon kuitenkin, että kyse olisi juuri siitä, että mahdollisimman moni olisi juuri tämän kirjan ansiosta innostunut lukemisesta ja kirjallisuudesta ylipäänsä. Paris for One -kirjasta ollaan muuten parastaikaa suunnittelemassa elokuvaa.
Tämän vuoden Quick Reads -kirjailjoita ovat esimerkiksi Sophie Hannah ja Fanny Blake. Valikoimasta löytyy on lyhennelmä James Bowenin kirjasta Streetcat Bob.
Siitä suklaasta: Kirjaa suositellaan luettavaksi nimenomaan brittiläistä Galaxy-suklaata mutustaen, se kun on yksi Quick Reads- järjestön tukijoista. Höh. Mistä minä sitä nyt tähän hätään löydän?