Lynda Renham: Fudge Berries and Frogs’ Knickers – eli näin katoaa mainen kunnia…

Romanttisen komedian kuningatar Lynda Renham vie uusimman Fudge Berries and Frogs’ Knickers kirjansa päähenkilön niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisesti vieraille vesille.

Kun ökyrikkaan Poppyn ministeri-isä saa petossyytteen, joutuu tytärkin puille paljaille. Tarinan lähtöasetelma on siis hieman samanlainen kuin television Tyhjätaskut -sarjassa.

Poppyn on luovuttava kerta heitolla niin hulppeasta elämäntyylistään kuin hienosta Belgravian asunnostaan ja muutettava asumaan pieneen kälyiseen paattiin Lontoon Regentin kanaalin varrella, (sillä muuhun eivät naisen rahat enää riitä.)

Uuteen elämäntyyliin totutteleminen ei tietenkään suju kuin vettä vaan ja Poppy herättääkin venenaapureissaan ansaittua hilpeyttä kyselleessään milloin ”henkilökunta” saapuu tyhjentämään kemialliset vessat. Aivan pulaan ei nainen sentään joudu, sillä kun hätä on suurin (ja vessa tukossa) apuun saapuu viereisen veneen avulias Taylor.

Lynda Renham on huikea sanataituri, jonka kirjoista ei vauhtia ja kohellusta puutu.

Kirjailija tunnetaan hurtista huumorista, säpäköistä sanaleikeistä sekä hulvattomista hahmoista, joita tässä kirjassa ovat esimerkiksi päähenkilön pöhkö paras kaveri Chelsea ja sinnikäs ihailija lordi Balthazar Wyndham-Price, tuttavallisemmin ”Balls”

Britanniassa kirja on herättänyt ihastusta ”epätyypillisen” rikkauksista rääsyihin -rakenteensa vuoksi.

Lynda Renham: Fudge Berries and Frogs’ Knickers (Raucous Publishing, 2015)

regent_blogiin.jpg

                                                          Bloggaaja vieraili Poppy Wellesleyn kotikulmilla

Kulttuuri Kirjat Suosittelen Höpsöä

Karri Liikkanen ja Mikko Kananoja: Kova

Kova kansikuva.jpg

Arvostelukappaleet ovat kinkkisiä. Niitä on  – tietysti – aina ihana saada. Mutta kun sitten saat kirjan ja huomaatkin sen sijoittuvan mahdollisimman etäälle omalta mukavuusalueeltasi tai kiinnostuksen kohteistasi, seuraa dilemma. Helpointa olisi jättää kirja arvostelematta. Kustantaja tai kirjailija kuitenkin odottaa arvostelua, kenties kyseleekin sen perään. Haluaisit kirjoittaa jutun, mutta mitä voit kirjoittaa, jos tyylilaji/aihepiiri on itsellesi täysin vieras? 

Karri Liikasen ja Mikko Kananojan kirja Kova koitui minulle tällaiseksi tapaukseksi. Niinpä esitän heti kättelyssä kirjailijoille nöyrimmän anteeksipyyntöni – olen kertakaikkisesti aivan väärä ihminen arvostelemaan tämän. Jonkinlainen dystopia Helsingistä – ja koko maailmasta – tämä kirja on. Maailmaa hallitsee varsin ikävä heppu nimeltä Henry Hayes Internetin korvanneen Supernetin avulla. (Jos olet sattumalta nähnyt elokuvan Kingsman: Salainen palvelu, jossa maailmaa haluaisi hallita Samuel L. Jacksonin esittämä eksentrinen miljardööri, kirja muistuttaa asetelmiltaan hieman sitä). Kirjan varsinainen päähenkilö on helsinkiläinen  Frans Koski, nuori mies, joka tahtomattaan tempaistaan mitä kummallisimpiin kuvioihin.

Vaikka lähtöasetelma, dystopia Helsingistä, oli erittäin kiinnostava, kirjan maailmankuva oli minulle liian kylmä ja kolkko. (Noh, harvemmin dystopiat kovin lämpimiä ovat, eivät kai ne silloin olisi dystopioita…) 

Tarinan perusidea oli sinänsä mielenkiintoinen, mutta olisin kaivannut ajatusten syventämistä. tyylin hiomista ja henkilöhahmojen muokkaamista moniulotteisemmiksi. Nyt syntyi vähän hätäinen vaikutelma. Ajatuksesta ja asiasta toiseen pompittiin niin nopeaa tahtia, ettei kirjan hahmoihin ehtinyt kunnolla tutustua tai kiintyä. Sääli sinänsä, sillä aineksia olisi ollut. Huolellinen editointi olisi tehnyt kirjalle myös hyvää (kun neljässä perättäisessä virkkeessä esiintyy sana ’kuitenkin’, se pomppaa väkisin silmiin ja lukijan huomio alkaa juonen sijaan kinnittyä liikaa tyyliseikkoihin.) 

Kirja on syntynyt mielenkiintoisella tavalla: Liikanen ja Kananoja ovat kirjoittaneet kirjaa vuorotellen. Teos on omakustanne, jonka pojat ovat julkaisseet oman Nowhere Boy -kustantamonsa kautta. Se palkittiin syksyn 2014 Helsingin kirjamessuilla Indie Book Awards -kilpailun kunniamaininnalla.

Karri Liikkanen ja Mikko Kananoja: Kova (Nowhere Boy: 2014)

 

Kulttuuri Kirjat Suosittelen Ajattelin tänään