Muutama päivä sitten Lilyn toimitus kyseli, mikä on ikimuistoisin työpaikkasi. Minulle se on kirjakauppa, jossa työskentelin opiskeluajan. Kokemus oli kaikin puolin avartava, eikä vähiten siksi, että opin siellä paljon ihmisistä. Asiakkaiden kirjo kun oli vähintään yhtä laaja kuin kaupan kirjavalikoima. 

”Minkä kirjan ostaisin vaimolleni lahjaksi?” oli joulun aikaan yleinen kysymys. Kun asiakkaalta yritti kysellä tarkentavia tietoja, kuten vaimon kirjamakua, vastaus kuului ”en minä vaan tiedä tiedä, mutta minkä kirjan ostaisin hänelle lahjaksi?” Kun näille asiakkaille sitten suositteli vaikkapa Finlandia-palkittuja tai muita hyviä arvosteluja saaneita ja paljon myyneitä kirjoja, kysymys kuului ”niin, mutta tykkäisikö vaimoni siitä?”

Usein kysyttiin myös ”kirjaa, josta oli tällä viikolla arvostelu Hesarissa. Vai oliko se viime viikolla? Tässä kuussa kuitenkin. En nyt muista kirjailijaa. Se oli joku nainen. Tai ehkä sittenkin mies.”

Kerran eräs turisti punkesi väkisin kassan taakse istumaan, koska hän halusi leputtaa jalkojaan myyjän tuolissa.

Julkisuuden henkilöt olivat tapaus sinänsä. Auta armias, jos et tunnistanut heitä ulkonäöltä. ”Ettekö te tiedä kuka minä olen?” on kysymys, jonka kuulin kirjakaupassa luvattoman monta kertaa. Lähes yhtä usein, kuin itseään hyvin tärkeinä pitävien henkilöiden suosiman ”Eikö nimi x sano teille mitään?”

Samantapaisia hassuja sattumuksia ja hupaisia kysymyksiä löytyy Jen Campbellin hulvattomasta kirjasta Weird Things Customers Say in Bookshops (Kummallisia kysymyksiä kirjakaupassa). Kirjaan on haastateltu kirjakaupan myyjiä eri puolilta Britanniaa. Ja koska kummallisista kysymyksistä ei ole kirjakaupoissa pulaa, kirjaan on ilmestynyt jo jatko-osakin, More Weird Things Customers Say in Bookshops. 

Jen Campbell: Weird Things Customers Say in Bookshops. Constable, 2012.