Kynsilakkoja, kirjoja ja mies joka oli pahvi

Tuli käytyä supermarketissa. Oli kynsilakkoja siellä, kirjoja täällä. Vähemmästäkin menee pää pyörälle.

Tällä kertaa pää meni niin pyörälle, että kävelin vahingossa päin edessäni seisovaa miestä. Mies ei ehtinyt reagoida – ja niin sitä kaaduttiin yhdessä kovaa kyytiä lattialle. 

Siellä sitä sitten köllöteltiin supermarketin lattialla, mies alla, minä päällä, minä edelleen miehen harteista kiinni pitäen (johonkinhan sitä piti ilmalennon aikana kiinni tarttua).

Voin lohduttaa teitä kertomalla, ettei kummallekaan meistä käynyt kuinkaan. Toivoin vain, ettei kukaan olisi kuvannut tätä lievästi ääliömäisen näköistä tilannetta videolle. Kuulin jo mielessäni Hauskojen kotivideoiden Sampo Marjomaan selostuksen: Mies oli pahvi

Mies nimittäin todellakin oli pahvi, sellainen jonkun teleoperaattorin pahvimainos nimittäin. Iloisesti jaksoi veikkonen hymyillä siellä lattiallakin. Ylös nouseminen olikin sitten toinen juttu. Joka kerta kun jotenkin sain itseni möngerrettyä ylös ja yritin sitten auttaa / nostaa pahvimiehen pystyyn, kupsahdimme uudelleen lattialle päällekkäin. Pahvimiehen hymy ei tästä hyytynyt. 

Lopulta päätin hakea avuksi mieheni, joka auttoi pahvimiehen herrasmiesmäisesti pystyyn. 

Poistuin katsomaan kirjoja ja kynsilakkoja, sillä ne tuntuivat lukuisten ilmalentojen jälkeen parhaalta hermolevolta.

Kun lähdimme myymälästä, vilkaisin taakseni. Pahvimies hymyili edelleen. 

 

kirja ja kynsilakat III pieni.jpg

                    Kirjabloggaaja toipui traumaattisesta tapahtumasta kirjojen ja kynsilakkojen avulla. 

kuva: irisihmemaassa

 

 

 

 

Kommentit (2)
  1. No mutta mun blogijuttujeni pääpointtihan on juuri se, että ne saisivat ihmiset nauramaan! Ei se oikeasti ollut yhtään traumaattista, tosi hupaisaa vain 🙂 Joten ihan mahtava kuulla, jos juttu sai nauramaan 😀 ! <3 

  2. HelvetinPöllö
    26.4.2016, 19:39

    Jos en tietäisi, miten traumaattinen kokemus tuo voi oikeasti olla, niin nostaisin ensin hiukan oikeata suupieltäni. Sen jälkeen ehkä vähän myös vasenta. Ja jos muumimukissani, jossa Tuu-Tikki pesee ikkunoita, olisi vielä ollut kahvia, olisin ehkä tehnyt pitkän päivän päätteeksi nenähuuhtelun rommikahvilla.
    Anteeksi rakas ystävä <3 <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *