Lily

Tuhat ja yksi kirjaa

irisihmemaassa

Hei me messutärpätään ja sit me ARVOTAAN! (Huikean määrän lippuja Helsingin kirjamessuille, nimittäin)

Messublogikuva iso.jpg

Helsingin kirjamessuilla 2018 esiintyvät muun muassa Katariina Souri, Mia Kankimäki, Saara Turunen, Heli Laaksonen, Sisko Savonlahti ja Maria Veitola. Teemamaana Yhdysvallat.

Helou pitkästä aikaa! Nyt on taas se aika vuodesta, kun kiinnostavia kirjatapahtumia pukkaa toinen toisensa perään. Niin vauhdilla se aika kuluu, että tapahtumista suurin, eli Helsingin kirjamessut, ovat jo ensi viikolla!

Tänä vuonna olen kirjamessuilla mukana ensimmäistä kertaa lukupiiribloggaajana. Kyllä, kirjamessuilla on siis lukupiirejä (ihana ajatus, eikö?),  joihin kuka tahansa messukävijä voi osallistua. Ilmoittautua voi jo ennakkoon mutta paikan päälläkin voi paikkoja kysellä. Itse olen virallisena bloggaajana Katariina Sourin lukupiirissä, jossa keskustellaan hänen kirjastaan Sarana. Tulkaahan kuuntelemaan ja keskustelemaan! (Pakko ei ole mitään sanoa, jos ei halua, eikä myöskään haittaa, jos kirjaa ei ole lukenut.)

Ajattelin vinkata teille muutaman muunkin messutärpin, mutta tehtävä osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi, kun kiinnostavaa on ”kaikki” ja tapahtumia on yli 800. Niih, sitä minäkin.

Mutta yritetään! Ja sen lopuksi arvotaan, jee! Kelloaikojen vieressä esiintymislavojen (uudet) nimet. 

Tässä siis… tadaa….

Tuhat ja yksi kirjaa -blogin messutärpit Helsingin kirjamessuille 2018 tulevat tässä:

TORSTAI 25.10.

12.30 – 13.00 (Suomenlinna) 

Eeva Lennon, Lontoo 

YLEn legendaarinen kirjeenvaihtaja kertoo elämästään ja elämäkerrastaan. Ihan pakollista kuultavaa!

16.00 – 16.30  (Senaatintori)

Don Rosa, Ankkalegenda

KÄÄK! Totta se on, ankkamaestro saapuu Helsingin kirjamessuille, jossa häntä haastattelee itseoikeutetusti Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä. Rosa kertoo muun muassa mitkä ovat hänen omat suosikkinsa laajasta tuotannostaan. Niistä voit lukea myös hänen uutuuskirjastaan Don Rosan parhaat – Mestarin omat suosikit. Don Rosa myös signeeraa (kyllä, luit jälleen oikein!) kirjaansa kello 18.00 – 19.00 osastolla 6f50!

16.30 – 17.30 (Lonna)

Lukupiiri: Katariina Souri, Sarana

Lukupiirissä keskustellaan toisten lukijoiden ja kirjailija Katariina Sourin kanssa hänen kirjastaan Sarana. Voit ilmoittautua ennakkoon netissä helsinginkirjamessut.fi/lukupiirit tai kysyä vapaita paikkoja paikan päällä ennen tilaisuuden alkua. Tule ihmeessä paikalle!

18.00 – 18.30 (Esplanadi)

Teemu Luukka: New Yorkin uhmatar. Tyyni Kalervon ja ikonisen metropolin tarina

Tänä syksynä on ilmestynyt niin paljon kirjoja todella legendaarisista suomalaisista naisista, että tekisi mieli hihkua riemusta, ja niin minä hihkunkin! Tyyni Kalervo on näistä upeista naisista ihmeellisimpiä – jos olet koskaan asunut tai edes käynyt paikassa nimeltä New York, olet takuuvamasti kuullut legendaarisesta ravintolasta nimeltä Little Finland. Sen perusti tämä nainen, joka matkusti 1920-luvun lopulla Nykkiin laittomasti ja  kielitaidottomana. Vaan sepäs ei Kalervoa haitannut! Hän työskenteli kaupungissa ensin tarjoilijana ja kokkina ja osti sitten vuonna 1932 Home Lunch -nimisen ravintolan mistäs muualta kuin Harlemista! Lihapulla ja kaalikääryleet maistuivat asiakkaille, joita olivat muun muassa niin suomalaiset merimiehet kuin Urho Kekkonen. Vuonna 1962 Kalervo osti sitten Manhattanilta ravintolan, jonka nimesi Little Finlandiksi. Kalervo oli pian New Yorkin tunnetuin suomalainen, jota kävivät tervehtimässä kaikki kaupungissa vierailleet suomalaiset poliitikot ja julkimot. Tämä ”New Yorkin Grand Old Lady” eli lähes 93-vuotiaaksi. Teemu Luukka on itsekin työskennellyt Little Finlandissa, joten tätä tapahtumaa ei voi jättää väliin. Luukan kirja New Yorkin uhmatar (Otava) on tämän syksyn must -luettavaa. 

PERJANTAI 26.10.

10.30 – 11.00 (Esplanadi)

Sara Medberg: Kultaportin kaunottaret

Jälleen hihkun ihastuksesta! Vai miltä kuulostaisi debytanttikurssi 1800-luvun Turussa? Jos pelkkä ajatuksin saa sinut tuntemaan heikotusta ja ryhdyt pälyilemään lähintä kreiviä, jonka käsivarsille pyörtyä, niin Medbergin iiiiihanat kirjat ovat ehdottomasti sinua varten! Olen niin onnellinen Medbergin puolesta, sillä tämä on hänen ensimmäinen suuren kustantamon julkaisema kirja. Aiemmat – aivan yhtä ihastuttavat – teoksensa kirjailija julkaisi omakustanteena. Isomman kustantamon johdosta suurenkin yleisön on helpompi löytää Medbergin teokset. Medberg tekee muuten väitöskirjaa säätyläistyttöjen kasvatuksesta 1700-luvulla, joten historialliset faktat ovat hänen teoksissaan kohdallaan. Kultaportin kaunottaretkin sai alkunsa, kun tutkimuksen teemat heräsivät henkiin. Medbergiä haastattelee Otavan kaunokirjallisuuspäällikkö Antti Kasper. 

13.00 – 13.30 (Senaatintori)

Minna Rytisalo: Rouva C

Veikkaanpa, että tämä tapahtuma tulee olemaan kirjamessujen suosituimpia. Rytisalo on kirjoittanut romaanin Minna Canthin nuoruusvuosista ja avioliitosta. 

15.00 – 15.30 (Kallio)

Emilia Kent – Runotytön tarina jatkuu

Rakastitko lapsena Pieni runotyttö – kirjoja? Silloin tätä haastattelua ei voi jättää väliin. Kaksi suomalaista Runotyttö -fania, eli kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinan ja Satu Koskimies päättivät nimittäin kirjoittaa iki-ihanalle sarjalle jatkoa. Heitä haastattelemassa ovat Kallion lukiolaiset.

16.00 – 16.30 (Senaatintori)

Saara Turunen: Sivuhenkilö

Toiset rakastivat, toiset eivät. Minä rakastin, rakastan ja tulen aina rakastamaan Saara Turusen huikean hienoa Sivuhenkilö -kirjaa. Messuilla kirjailijaa haastattelee Satu Sirkiä.

16.30 – 17.00 (Esplanadi)

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin, haastattelijana Katja Kallio (Oi kyllä! Kaksi upeaa kirjailijaa samassa paketissa!)

Tätä haastattelua EI VOI jättää väliin. Ongelmana on vain se, miten ehtiä edellisestä tapahtumasta tähän ajoissa, kun toinen päättyy ja toinen alkaa täsmälleen samaan aikaan? 

Naiset joita ajattelen öisin on kirja, jota luen öisin. Se on kirja, jota en voi päästää käsistäni öisin. Se on kirja, jonka toivoisin voittavan tämän vuoden Tietokirjallisuuden Finlandian (toivottavasti se ehdokkaaksi nimetään). Tämä kirja ansaitsee nimittäin kaikki mahdolliset palkinnot. Tulen kirjoittamaan tästä kirjasta blogissani jutun, mutta sitä ennen haluan ehdottomasti käydä kuuntelemassa tämän haastattelun. 

17.30 – 18.00 (Töölö)

Kritiikkitapaus: Saara Turusen Sivuhenkilö

Muistattehan millaisen kritiikkikeskustelun Turusen teos aiheutti keväällä 2018? Tässä tilaisuudessa tämä ”kohu” puretaan kuulemma osiinsa. Keskustelua vetää Nuori Voima -lehden päätoimittaja Vesa Rantama, haastateltavana tietysti Saara Turunen itse.

LAUANTAI 27.10 

Tänään kirjamessuilla on paikalla alle listaamieni tärppien lisäksi muun muassa sellaisia nimiä kuin Antti Tuisku, Maria Veitola, Kari Hotakainen ja Katja Kettu, Anna-Leena Härkönen. 

15.00 – 15.30 (Hakaniemi)

Image esittää: kirjailija ja kriitikko kohtaavat (Saara Turunen haastattelee Antti Majanderia)

Aivan mahtavaa, Turunen haastattelee kriitikko Antti Majanderia! Tätä tapahtumaa odotan ehkä kaikista eniten! (Meinasin tuoliltani pudota, kun näin tämän kirjamessuohjelmassa. Mahtava idea!)

17.30 – 18.00 (Punavuori)

Dekkarilauantai: Vera Stanhope and Jimmy Perez, kirjailija Ann Cleevesiä haastattelee Leena Korsumäki

Tänne ehdottomasti, jos olet menettänyt sydämesi Jimmy Perezille… *punastuu* Ei kun ööh tarkoitan siis Ann Cleevesin kirjoille tai niiden pohjalta tehdyille Shetlandsaarten murhat tai Vera Standhope tutkii -sarjoille. Voisikohan joku mitenkään vinkata Ann Cleevesiä tuomaan mukanaan Pereziä esittävän Douglas Henshallin? Ihan vaan kun hän voisi kertoa siitä televisiosarjan tekemisistä. Niih. Ihan vaan siksi. Juu.

SUNNUNTAI 28.10.

Tämäkin päivä on mukaansatempaavia tapahtumia ja mielenkiintoisia henkilöitä tulvillaan. Paikalla ovat esimerkiksi Mauri Kunnas, Mariska, Ultra Bra, Helena Petäistö, ihan vain muutamia mainitakseni. 

16.30 – 17.00 (Lonna) 

Lukupiiri: Saara Turunen, Sivuhenkilö

Kuten olette ehkä saattaneet huomata tätä juttua lukiessanne, Saara Turunen on tehnyt minuun melko suuren vaikutuksen, joten aion tietysti ehdottomasti osallistua myös lukupiiriin, jossa keskustellaan toisten lukijoiden ja kirjailijan itsensä kanssa hänen kirjastaan Sivuhenkilö.

17.30 – 18.00 (Esplanadi)

Suuri toivelaulukirja. Allsång på kirjamessut yhteislaulutilaisuus (Laulattajana Esa Nieminen)

Mikä olisikaan hauskempi tapa päättää vuoden 2018 Helsingin kirjamessut kuin hoilaamalla lauluja legendaarisesta Suuresta Toivelaulukirjasta?

Nonnih, siinä oli meikäläisen messutärpit. Huikeita tapahtumia luvassa, eikö vain? Nyt sitten päästään (vihdoin) siihen otsikossa luvattuun hurjan hienoon osioon, eli TITTIDIDII… ARVONTAAN!

VOITA LIPUT HELSINGIN KIRJAMESSUILLE (25.10 – 28.10)!

Arvon 5 kpl kahden lipun paketteja.

Arvonta käynnistyy NYT ja päättyy sunnuntaina 21.10 klo 15.00.

Liput ovat sähköiset, joten lähetän ne voittajille sähköpostitse. 

Voit osallistua arvontaan kirjoittamalla kommenttikenttään mikä tärpeistäni on sinun suosikkisi?

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: , , , ,
Kulttuuri Suosittelen Ajattelin tänään
irisihmemaassa

TURUN KIRJAMESSUT 2018: Mikä ihastutti? Mikä vihastutti?

Turun kirjamessut 2018 olivat ja menivät, mutta palaan vielä hetkeksi niiden tunnelmiin. Monessa blogissahan on jo raportoitu omista kokemuksista. Minä tulen hieman jälkijunassa, koska a) olen messujen jäljeltä edelleen aivan rättipoikkiväsynyt ja b) olo on aika hämmentynyt ja silloin on vaikea kirjoittaa. 

Tiedän, että nyt on se hetki jolloin kuuluisi vain hehkuttaa kaikkea kokemaansa. Ja kyllähän sitä hehkutettavaa onkin. Ikimuistoisen ihania esiintyjiä ja tapahtumia riitti vaikka muille jakaa. 

Mutta mitä jos tuli koettua myös sellaista, joka otti päähän – tai vähintäänkin hämmensi niin, ettei vieläkään oikein tiedä mitä asioista ajatella? Voiko sellaisesta kirjoittaa? Kirjottaisitko sinä? 

 

Aloituskuva pieni.jpg

Tämä kummastutti

Uskoisin, että suurelle osalle messukävijöistä kirjailijoiden tapaaminen on sitä parasta antia. Osa kävijöistä kenties jopa odottaa sitä, että saa harvinaisen tilaisuuden tavata edes pienen hetken ajan jonkun suuresti ihailemansa kirjailijan.

Eihän siinä signeerausjonossa montaa sanaa ehdi vaihtaa, mutta pelkkä ystävällinen katsekin saattaa pelastaa lukijan päivän – ja vaikuttaa siihen,  millainen mielikuva kirjailijasta jää. Mikä puolestaan vaikuttaa siihen, tuleeko hänen kirjojaan ostamaan tulevaisuudessa vai ei. Sillä let’s face it – karu totuushan on se, että kirjoja siellä messuilla ollaan myymässä ja sen takia ne kirjailijatkin ovat paikalla. Noh, ystävällinen katse, tervehdys tai kiitos ei noin yleisesti ottaen ihmiseltä paljoa vaadi. Mutta mitä jos vaatiikin? Mitä jos kirjailija vaikuttaa siltä, että sinun jorinasi ei voisi häntä vähempää kiinnostaa? Että olet pelkkä maanvaiva, ja voisit nyt oikeastaan siirtyä siinä signeerausjonossa jo eteenpäin?

Sydämeni oli särkyä, kun näin kävi erään (tähän asti) suuresti ihailemani kirjailijan kanssa. Ensinnäkin signeerausjono hänen luokseen oli järjettömän pitkä. Oletimme siipan kanssa tämän johtuvan siitä, että kirjailija siellä iloisesti jutteli jokaisen kävijän kanssa. Missasimme jonottamisen takia parikin mielenkiintoista esitystä. Päätimme kuitenkin odottaa, koska ”olisihan se hienoa tavata tämä kirjailija ja päästä kenties kertomaan hänelle mitä hänen kirjansa ovat merkinneet”. (Ja juu, ymmärrän kyllä, että kirjailijoilta menevät lukijoiden jorinat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta silti.)

Kas kuinka kävikään? Kun vuoroni vihdoin ja viimein koitti, selvisi se todellinen syy jonon hitauteen. Kirjailija ei vaihtanut sanaakaan kävijöiden kanssa, vaan jonoa seisotti kirjakaupan (tai mikä myyntipiste olikaan) henkilökuntaan kuulunut ihminen, joka kälätti kirjailijalle KOKO AJAN. Hän vei jonottajilta ne kallisarvoiset minuutit tai edes sekunnit, jolloin heillä olisi ollut tilaisuus sanoa kirjailijalle EDES JOTAIN.

Minä yritin. Yritin nimittäin sanoa nimeni, sillä kirjailija oli jo ehtinyt aloittaa kirjani nimmaroinnin. Paniikki iski. ”Saisiko siihen myös nimeni? Se on…” piipitin. ”Odota nyt vähän!” tiuskaisi Suuri Kirjailija. Kuvitelkaa tähän väliin kirjakaupan persoona, joka puhuu kirjailijalle kuin papupata jostain täysin merkityksettömästä asiasta. Kun Suuri Kirjailija oli saanut nimmarointinsa valmiiksi, hän kääntyi vihdoin minuun päin. Ei hymyä, vaan töykeä katse ja töykeä ääni, joka kysyi: ”Niin mikä se nimi oli? Unohdin sen jo.” Siinä kaikki mitä hän minulle sanoi. Että kiitosta vaan, oli harvinaisen lämmin ja mukava kokemus. 

Olisin jättänyt kirjat tiskille, jos olisin voinut. Mutta kas kun niissä oli se nimeni jo. Harmittaa aivan tolkuttomasti, sillä nyt en voi myydä kirjoja edes eteenpäin, jotta saisin rahani takaisin.

Kaiholla muistelin viime vuoden euforisia tunnelmiani, jolloin kirjoja oli signeeraamassa iki-ihana Neumann. Nipa jutteli mukavia ihan jokaikisen jonottajan kanssa. Moni kaivoi nimmaroitavaksi niin vanhoja Dingo-päiväkirjojaan, lehtileikkeitä, bändistä aiemmin julkaistuja kirjoja sekä kaikkea muuta mahdollista. Neumann signeerasi kuuliaisesti ne kaikki JA jutteli siinä samalla kivoja. Huom. ei vain tervehtinyt tai kiittänyt, vaan jutteli. Ihan jokaiselle. Hänellä on se harvinainen taito saada fani tuntemaan itsensä tärkeäksi. Viime vuoden euforisista tunnelmistani voit lukea täältä.

Ymmärrän kyllä, että kirjamessuilla olo on monelle kirjailijalle varmasti aika uuvuttava kokemus. Ja että he olisivat varmasti mieluummin missä tahansa muualla. Siitä huolimatta heidän kannattaisi tuo Neumannin taito opetella. Messukävijät ovat nimittäin paitsi maksaneet messulipuista, ostaneet juuri heidän (kalliin) kirjansa, eli maksaneet osan heidän palkastaan. Että vähintä mitä silloin voisi tehdä, olisi edes yrittää vaihtaa pari ystävällistä sanaa lukijan kanssa.

Onneksi suurin osa kirjailijoista tämän taidon taitaakin. Suurin osa kirjailijoista ja artisteista on yleensä todella ystävällisiä, osa niin ihania, että heitä tekisi mieli halata (ja osaa on tullut halattuakin).

Tämä ilahdutti

Iki-ihana runoilija, käsittämättömän lahjakas Heli Laaksonen, joka on niin ihana ilopilleri, että huono tuuleni pyyhkiytyi pois sen siliän tien. Tällä hurmaavalla sanamaijalla oli Turun kirjamessuilla todella monta esiintymistä, mutta hän jaksoi siitä huolimatta olla koko ajan ystävällinen ja iloinen. Helin tapaaminen kruunasi minun ja messuseuralaisteni päivän. (Toinen heistä pääsi jopa Helin kanssa runokuarmuri Knappikukkasen kyytiin!)

Heli oli messuilla kertomassa uudesta, aivan ihanasta runokirjastaan Ykköne, virosta kääntämästään lastenkirjasta Kun Musti muni Mummon, pitämässä viron pikakursseja, kertomassa miten kustantaja maanitellaan julkaisemaan virolaista kirjallisuutta ja pohtimassa virolaisten kollegojensa kanssa voiko (murre)runoja kääntää. Oli niin mielenkiintoista, etten meinannut paikallani pysyä! 

Ykköne pieni.jpg

   Runoilija Heli Laaksonen ja kuvittaja Anne Vasko esittelemässä iki-ihanaa Ykköne -kirjaa

”Mitä Minna tekisi” -keskustelu, jota moderoi Jenni Haukio. Me kuuntelimme siipan kanssa tätä kiehtovaa keskustelua portailla istuen – kuten teki muuten Sauli Niinistökin, tosin siellä salin vastakkaisella puolella. Keskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, mitä Minna Canth tekisi, jos eläisi tänä päivänä. Kirjoittaisiko hän kirjoja? Tubettaisiko hän? Minkälaiset asiat kiinnostaisivat häntä nyt? Miten hän suhtautuisi, jos tietäisi miten häntä nyt juhlitaan ja miten hänet on nostettu kansakunnan kaapin päälle? Mitkä aiheet olisivat hänelle nyt tärkeitä? Näyttelijä Elina Knihtilä, kirjailija Minna Rytisalo sekä YLEn uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen intoutuivat pohtimaan Jenni Haukion esittämiä kysymyksiä niin innokkaasti, että keskustelua olisi halunnut kuunnella pidempäänkin. Keskustelun lyhyys ei kuitenkaan jäänyt harmittamaan, sillä kokeneet puhujat pystyivät rajallisessakin ajassa käsittelemään aihepiiriä syvällisesti ja innostuneesti. Jenni Haukio päätti keskustelun myös tavalla, josta yleisölle tuli varmasti hyvä mieli. (Kun Haukio sanoo ”hyvät ystävät”, kuulijalle jäi olo, että hän todella tarkoitti sitä.)

 (Ihan pakko on kysyä tässä välissä tietäisikö joku mistä Haukion hurmaava Minna Canth -rintakoru on peräisin?)

Canth keskustelijat pieni.jpg

Yritimme toki päästä kuuntelemaan myös keskustelua, jossa Sauli Niinistö oli mukana, mutta sisään mahtumisesta ei ollut mitään toivoa. Ehkäpä tällaisissa jo ennakkoon yleisömagneeteiksi arvatuissa tapahtumissa voisikin ottaa ennakkoilmoittautumisen käyttöön? Näin ei messukävijöiltäkään kuluisi kallisarvoista aikaa hukkaan turhaan jonottaessa, vaan sen sijaan voisi osallistua johonkin toiseen samanaikaiseen tapahtumaan.

Me kipitimme sitten kovaa vauhtia kuuntelemaan kiehtovaa keskustelua ”Suomalaiset loitsut ja taikuus”, jossa Pasi Heikura haastatteli Marjut Hjeltiä. Olimme haltioituneita!

Loitsut pieni.jpg

Kirjamessuilla oli hauska myös kierrellä ja tutustua eri näytteilleasettajiin. Kirjaston osastolla pääsimme puuhamaan rintanappeja poistokirjojen sivuista. Turun Science Fiction -seuran osastolla myytiin puolestaan heidän tekemiään hauskoja ja oivaltavia rintamerkkejä. (Jos sinusta löytyy hitunenkaan nörttiä, et voi olla nauramatta lauseelle ”Varokaa raakoja mangoja”.) Seuran todella mukavat tyypit tekivät jälleen vaikutuksen! Pehmo-Dalekit, Doctor Who ja Yoda olivat messujen ehdottomasti parasta rekvisiittaa. 

dalekit pieni.jpg

Tuttuihin on aina hauska törmätä…

Nyt lähden jatkamaan messuviikonlopusta toipumista kaakaon ja hyvän kirjan merkeissä. Kiitos Turun kirjamessut 2018! 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: , , , , , , ,
Kulttuuri Kirjat Suosittelen Ajattelin tänään